Tag: Elämäni Pariisissa

Suomesta kaipaan…

Suomesta kaipaan…

”Kun myö (Pieksämäeltä) lähetteen ulkommualle myö lähetteen Jäppilään.” Tämä lentävä lause viime heinäkuulta kuvaa sitä, mitä minulla on täällä ikävä. Kaksi viikkoa Pariisissa on pian täynnä, ja jo nyt kaipaan joitain asioita. Kumpa saisin keskustella täällä suomeksi, edes joskus. Miksi suomalaiset vitsit eivät käänny ulkomaankieliksi? Miksi suomalainen huumori ei aukene ulkomaalaisille ensiyrittämällä? Miksei kukaan puhu […]

Pesäni pariisilainen

Pesäni pariisilainen

Minulle koti on pesä. Olen pesänrakentaja. Pesänrakennus on minulle yhtä tärkeää kuin syöminen. Täällä minulle pesää tärkeämpää on kuitenkin sijainti. Ensimmäiset kolme yötä Cachanissa olivat kamalia, sillä palvelut olivat pitkän kävelymatkan päässä eivätkä kuitenkaan siellä. Sen sijaan nyt minulla on tukikohta aivan käsittämättömän hyvällä sijainnilla. Tätä parempaa paikkaa tehdä iskuja ympärille ei olekaan (ks. edellinen […]

Placeholder image

Maailman suurin lähikauppa ja muita ensivaikutelmia

Pääsin vihdoin muuttamaan vuokra-asuntooni! En ollut syönyt koko päivänä mitään, joten suihkussa käytynäni lähdin tutkimaan ympäristöäni. Aluksi taltutin kurnivan nälkäni vastapäisessä bistrossa, jossa ruoka oli halpaa ja erittäin hyvää (Bistrot d’Edgar). Ongelmia kuitenkin tuotti se tosiasia, että kadullani on noin 10 samankaltaista ravitsemusliikettä. Todellinen valinnanvaikeus! Korttelissani on todella paljon ravintoloita/bistroja/baareja, samoin kuin crêperie’tä on yli […]

Placeholder image

Jännittää, pelottaa ja ilottaa

Ensimmäistä koulupäivääni edetävä iltana kuvailin mielentilaani sanoin: ”Samanaikaisesti jännitää ja pelottaa ja ilottaa.” Kuluneella viikollakin on ollut samanlainen olo. Silloin tällöin iskee jännitys tai epätodellinen tunne lähenevästä lähdöstä. Välillä ei huvittaisi lähteä ollenkaan, koska kotimaassakin olisi niin kivaa ja mukavaa lomailla, tai kun oman kotipesän ikävä iskee. Enimmäkseen kuitenkin ilottaa, sillä… no, eihän tätä voi […]