Pääsykoevinkit – näillä opiskelemaan psykologiaa pt. 2: tilastotiede

Innostus bloggailuun jatkuu uusien tekstien myötä! Toisaalta olen jo noin viikon ollut hieman flunssaisenkin, joten blogin kirjoittaminen on ollut mitä mainioin harrastus, kun keskikesällä (mikä kesä?) nenä vuotaa ja kurkku tuntuu aralta kuin raastinrauta.

Tänään kuitenkin luvassa pääsykoevinkkejä tilastotieteen osuuteen Helsinki-Tampere-Turku -kokeessa. Toki seuraavan kevään pääsykoevaatimuksia ei ole vielä julkistettu enkä täten voi luvata, että esimerkiksi valintakoeyhteistyö jatkuu tai että koe jatkaa olemassaoloaan samalla tyylillä, mutta esitän silti omat, käyttämäni vinkit psykan pääsykokeeseen.

img_20170729_172755.jpg

Tämä postauksen kuvissa ihana Fäbodan ranta Pietarsaaressa, jossa kävimme viikonloppuna.

Miten opiskelin tilastotiedettä?

Kuten jo mainitsin, pohjani tilastoon oli melko hyvä edellisen pääsykoekerran (kevät 2016) ja yliopistossa opiskelun jäljiltä. Osallistuin koti-valmennuskurssille tilastotieteen sekä artikkelien osalta ja eniten kursseista koin itselleni hyötyä siltikin tilastotieteen osalta ja etenkin vanhojen pääsykokeiden tehtävien osalta koko 2000-luvulta. Lisäksi pakettiin kuului tiivistelmä tilastotieteen kirjasta, kirjan tehtävien ratkaisut, lisätehtäviä ja niiden ratkaisut.

Uskonkin, että viime vuonna ongelmani oli siinä, etten juuri laskenut vanhoja valintakoetehtäviä (osaksi niiden puutteen takia, netistä tosiaan löytyy aika rajallinen valikoima viimeisiä kokeita, tässä linkki) ja näin saanut riittävästi kokemusta soveltavista tehtävistä. Kirjan tehtävien eikä lisämateriaalinkaan avulla ei mielestäni saa oikeaa kuvaa valintakoetehtävistä. Lisämateriaali on tietysti lähellä todellisuutta, sillä tehtävät ovat vanhoja valintakoetehtäviä, mutta mielestäni monet niistä ovat nykyisiä huomattavasti helpompia.

Viime vuonna en myöskään käyttänyt nelilaskinta vaan tavallista funktiolaskinta, mutta en käyttänyt laskemista helpottavia toimintoja juurikaan, esimerkiksi luvun kertomaa tai binomikerrointa vaan laskin pidemmän kautta käsin. Kuitenkaan tämä ei ole suositeltava ratkaisu, sillä nelilaskimen käyttö vaatii harjoittelua ja rutiinia, aivan kuten tilastotiedekin. Tänä keväänä onneksi hankin nelilaskimen ja tähän ratkaisuun en voi olla kuin tyytyväinen (sitä paitsi nelilaskimet ovat tyypillisesti vain noin viiden euron luokkaa). Erityisesti nelilaskimen muistitoimintoja on syytä harjoitella – tällä voi kokeessa päästä hieman helpomalla pitkien laskujen kanssa. Kokemusteni perusteella nelilaskimen hankinta on aivan yhtä tärkeä kuin itse pääsykoekirjan. Älkää siis tehkö kuin minä viime vuonna ja ajatelko, että se on se ja sama laskeeko neli- vai funktiolaskimella, sillä se ei ole! 🙂

img_20170729_172800.jpgTilaston harjoittelun aloitin ensin lukemalla kirjaa läpi ja tekemällä helppoja tehtäviä, jonkin verran luin myös Jyväskylän kirjaa. Kirjan tehtäviä laskin kunnes osasin jälleen kaavat ja kirjan tehtävät, kunnes siirryin valmennuskurssin omiin tehtäviin ja ratkoin niitä samalla tavalla. Vähitellen siirryin vaikeampiin tehtäviin, lisämateriaaliin ja vanhoihin valintakokeisiin. Näitä sitten ratkoin useimmiten periaatteella yksi vanha valintakoe päivässä ennen artikkeleiden julkaisua. Artikkeleiden julkaisun jälkeenkin toki laskin tilastoa, välillä jopa sen yhden kokeen päivässä tai sitten vain ennalta merkitsemiäni, mielestäni vaikeita laskuja. Treenasin tietysti myös logiikkaa, etenkin kokeen lähestyessä.

En osaa sanoa kuinka monta kertaa laskin vanhat pääsykoetehtävät uudelleen läpi, aika monta. Suositukseni on kuitenkin käydä niistä jokaikinen (muutaman, kertakaikkiaan ylitsepääsemättömän laskun voi jättää laskematta kuten minä tein) niin monta kertaa läpi, kunnes osaat ne aidosti laskea. Toki neuvossani on selkeä ristiriita: osata aidosti ja käydä niin monta kertaa läpi kunnes osaa. Usein muutaman kerran jälkeen laskut alkaa muistaa ulkoa, jolloin kyseessä ei olekaan aito oppiminen, aito laskuperiaatteen sisäistäminen. Täten suosittelenkin ajallisesti pitkää kevättä tilaston parissa, jolloin ehdit laskea laskut useampaan otteeseen niin, että saman laskun uudelleenlaskemisen välinen aika alkaa olla sen verran pitkä, ettei ratkaisua muista pelkästään ulkoa.

Toki kaikkien käytettävissä oleva aika ja pohjataidot ovat erilaiset, jolloin itselleni sopivin tapa ei välttämättä olekaan enää sopivin jollekin toiselle. Tämä on kuitenkin varmaa: tilaston osuus vaatii vahvaa rutiinia ja soveltamista. Rutiini muodostuu, kun jankkaat tilaston kanssa päivästä toiseen laskien ja lukien, jolloin kaavat muistuvat mieleen kuin apteekin hyllyltä ja osaat esimerkiksi eri testien taustaoletukset ja tunnistat milloin kutakin käytetään. Tämä ei kuitenkaan riitä kokeessa pärjäämiseen vaan pitää myös pystyä soveltamaan opittua tietoa. Soveltaminen vahvistuu, kun laskee vaativampia kuin kirjan tehtäviä eli esimerkiksi vanhoja pääsykoetehtäviä, jolloin oppii näkemään uusia sovellusaloja kirjan perustekniikoille, oppii uutta ja looginen päättely vahvistuu.

img_20170729_172805.jpg

Tässä kohtaa haluan vielä painottaa tilaston tärkeyttä: vaikka artikkelit julkaistaan usein siinä huhtikuun alussa ja siinä vaiheessa ne tuntuvat tärkeimmiltä, sillä aikaa on enää hyvin rajallisesti ja uutta opiskeltavaa materiaalia huima määrä, älkää unohtako tilastotieteen tärkeyttä! Tänä vuonna tilaston tärkeys korostui taas: pääsykokeessa painotettiin tilastoa artikkeleiden kustannuksella. Joten, varatkaa lukuaikatauluunne aikaa myös tilastotieteelle ja vanhoille pääsykokeille! Kun tilastotieteen pohja on hyvä ja vakaa, pystyy artikkeleihin käyttämään enemmän aikaa, ja tilastotieteessä keskittymään vain taitojen säilyttämiseen ja kaikkein vaativimpiin tehtäviin.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille, toivottavasti pääsykokeet eivät paina mieltä, toki toivon, että saitte edes jotain vinkkejä tästä! 🙂

Emmi

Puheenaiheet Opiskelu Ajattelin tänään

Pääsykoevinkit – näillä opiskelemaan psykologiaa

Tällä kertaa ajatuksiani psykologian HTT-pääsykokeista yleisemmin, miksei myös vinkkejä muihin pääsykokeisiin. Seuraavissa postauksissa ajattelin käydä läpi erikseen tilastotieteen ja artikkelien opiskelua.

Tämän kevään pääsykokeisiin aloin opiskella siinä joulu-tammikuussa hiljalleen kunnes pääsin tilastotieteen makuun jälleen. Toki materiaali oli jo ennestään tuttu, joten saatoin ottaa tässä vaiheessa vielä melkoisen rennosti. Helmikuuhun asti minulla oli kaksi työpaikkaakin, päiväkodissa että kaupassa, joista jälkimmäisen soppari päättyi ensimmäisenä tammi-helmikuun vaihteessa. Päiväkodissa olisin halunnut jatkaa töitä koko kevään, työsopimukseni loppuun asti, mutta tein päätöksen, että keskityn täysillä pääsykokeisiin. Tämä myös kannatti. Päiväkodista irtisanouduin maaliskuun puolivälissä, tätä ennen olin ollut kaksi viikkoa vuosilomalla.

Helmi-maaliskuussa aloitinkin pänttäämisen todenteolla. Aiemmin keväällä olin saattanut töiden päälle opiskella sen verran kuin huvitti ja ottaa hieman rennommin, mutta irtisanouduttani ja hieman jo aiemmin aloitin noin 8 tunnin työpäivät opiskelujen ääressä. Taukoja en laskenut tähän aikaan, sillä välillä ne venähtivät niin pitkiksi esimerkiksi ruuanlaittamisen takia tai kun sisko tai äiti soitti kuulumisia. Jokapäiväinen tavoite olikin vähintään se 8 tuntia opiskelua, välillä tavoite ylittyi ja välillä taas alittui. Forest-sovellus auttoi pitämään kirjaa opiskeluajassa mainiosti myös tänä vuonna! (Jos et ole vielä kuullut Forest-appista, niin suosittelen tutustumaan: sovelluksessa siis istutetaan puita tietyksi, itsevalitsemaksi ajaksi, esim. tunniksi ja tänä aikana kännykkää ei pysty käyttämään muuhun toimintaan. Tällöin ei siis pysty esimerkiksi harhaantumaan Whatsappiin tai Instagramiin kesken opiskelun, muuten puu kuolee.)

img-20170326-wa0004.jpg

Tässä eräs opiskeluviikko maaliskuun loppupuolelta Forest-sovelluksessa.

Muutenkin suosittelen jättämään kännykän syrjään ja vähintään ottamaan kaikki ilmoitukset pois päältä ellei kokonaan sammuttamaan wifin ja mobiilidatan kuten itse tein. Muutenkin pidin kännykkää hieman tuonnempana.

Vielä mainitakseni, itse luin koko kevään kotona ja itselleni tämä oli paras tapa: koin kirjastoon lähtemisen, ruokatauot ynnä muut käytännön järjestelyt liian vaikeina. Kotona lukeminen onnistuikin hyvin (alun jälkeen kunhan sain taottua poikaystävälleni, että minua ei saa häiritä sinä aikana, kun työhuoneen ovi on kiinni!:D) aloittaessani aamulla 8-9 maissa, jolloin minulla oli häiriötöntä aikaa (jos kissaa ei lasketa) opiskella puoli viiteen asti. Poikaystäväni antoikin minun opiskella – onneksi! – melko rauhassa ja ymmärsi tavoitteeni.

Tämä on tietenkin vain minun oma kokemukseni missä lukeminen onnistuu parhaiten, toiset eivät taas pysty keskittymään kotona, jolloin kirjasto on parempi paikka. Itsellänikin esiintyi aluksi vaikeutta keskittyä opiskeluun, kun olisi ollut niin paljon ”hauskempaa ja tärkeämpää” tekemistä, kuten siivoamista ja tiskaamista, pyykinpesua. Kuitenkin kun motivaatio oli niin kova ja aika väheni kovaa vauhtia, ei tällaiset sivuseikat enää häirinneet opiskelua vaan pystyin keskittymään täysillä opiskeluun.

Lisäksi eräs toinen seikka vaikutti siihen minkä takia en olisi voinut lukea kirjastossa: erityisesti artikkeleita päntätessä minua hyödyttävä oppimisstrategia oli niiden selittäminen itselle ääneen, joko vaikeissa kohdissa tai kertauksena edelliseltä päivältä. Päivän aloitinkin usein edellisen päivän artikkelin kertauksella lukemalla siitä ääneen avainkohdat ja selittämällä tekstiä itselle.

Vapaapäiviä en ensialkuun pitänyt juurikaan. Tiesin että pitäisi, mutta en kokenut ajan riittävän siihen. Kuitenkin huhtikuun alkupuolella aloin olla sekä henkisesti että fyysisesti aika puhki ja pidinkin 3-4 päivän vapaat viikonlopun yli. Vapaiden jälkeen lukeminen oli taas kiinnostavampaa ja itseltäkin löytyi uutta intoa. Huhtikuussa aloinkin pitää noin yhden vapaapäivän viikossa tai vastaavasti hieman kevyemmän päivän, usein lauantaina. Tällöin saatoimme poikaystäväni kanssa mennä esimerkiksi ulos syömään tai jonnekin uuteen paikkaan missä en ollut käynyt tai jopa kerran pari mennä paikalliseen pubiin muutamille.

img_20170422_210330_101.jpg

Kävimme vuosipäiväämme juhlistaakseemme ulkona syömässä uudessa italialaisessa ravintolassa pääsykoeuurastuksen keskellä.

Viime vuonna en pitänyt yhtäkään vapaapäivää. En yhden yhtä koko pääsykoeuurastuksen aikana ja silti opiskelin jopa 10 tuntisia päiviä ja kävin vielä valmennuskurssilla tämän päälle. Tänä vuonna onneksi ymmärsin vapaapäivien, liikunnan ja levon tärkeyden. Toki vapaapäivien pitäminen ei alkuun ollut helppoa: istuin toimettomana kirjojen vieressä ja olisin halunnut hivuttautua lukemaan niitä ja laskemaan – en tiennyt mitä muuta voisin tehdä. Luin hetken erästä toista – pääsykokeisiin liittymätöntä – kirjaa ja lähdin ulos räntäsateeseen. Kävin äänestämässä ja leivoin masariineja siskoni reseptillä (julkaisen reseptin myöhemmin!).

Tänäkin vuonna opiskelu alkoi kyllä jossain välissä mennä liiallisuuksiin, kun havaitsin Forestista lukeneeni eräänä viikkona yhteensä 2 päivää, 4 tuntia ja 14 minuuttia eli 52 tuntia viikon aikana. Joka ikinen päivä siis yli seitsemän tuntia. Ilman vapaapäiviä. Tämä viikko ei jäänyt ensimmäiseksi eikä viimeiseksi yli 48 tunnin viikoksi, mutta siitä lähtien pyrin tiedostamaan sen enkä lukenut yli 8 tuntia päivässä sekä pyrin pitämään yhden vapaapäivän viikossa.

img_20170528_190330.jpg

Pääsykoekevät ja sisäänpääsy ei siis ole kiinni siitä kuka opiskelee ja kuluttaa istumalihaksiaan eniten, hieman jopa päinvastoin. Toki en ole paraskaan puhuja – tai ehkä juuri siitä syystä olenkin – juuri kerrottuani kuinka pitkälle opiskelussa voi mennä, liian pitkälle. Mielestäni 8 tuntia opiskeluaikaa ilman taukoja on ehdoton maksimi päivän pituudelle, tällä tahdilla aloitettuani aamusta olin valmis illalla noin kahdeksan-yhdeksän aikaan. Ehkä hieman liian myöhään, sillä usein olin joko ylivirittynyt tai ”zombie-modessa”. Vapaa-aikaa ei siis minulle juuri jäänyt päivistä, toki taukojen aikana tein ruokaa, kävin ulkona ja venyttelin ynnä muuta lukemiseen liittymätöntä.

Uskon, että riittävä lepo ja vapaapäivät ovat tie kouluun sisään. Oma viime vuotinen rutistus ja kokemukset lähipiiristä vahvistavat (ilman sen laajempaa tieteellistä tutkimusta!) että vähempi saattaa olla enemmän opiskelussa ja itsensä piippuun vetäminen ei hyödytä ketään, päinvastoin.

Muistakaa siis levätä, pitäkää yllä muutakin elämää ja erityisesti sosiaalisia suhteita kun valmistaudutte pääsykokeisiin. Ensi kerralla jatketaan lisää tilastotieteen opiskelusta HTT-kokeeseen.

Emmi

Puheenaiheet Opiskelu Ajattelin tänään Syvällistä