Palautetta olkaa hyvä

Yllätys konsultin työtä aloittaessani: palautetta saa oikeasti. Tähän asti johtamisen oppikirjoissa välähdellyt sana on tuntunut vain suositukselta, jota en ole vielä oman elämäni aikana nähnyt. 

Yliopistoaikanani, varsinkin gradua tehdessäni, palautteen määrä ja laatu olivat minulle pettymyksiä. Graduryhmässä harvoin koko ryhmä oli ehtinyt tai vaivautunut lukemaan toisten töitä vaaditulla panostuksella, jolloin ryhmän palaute jäi kovin pintapuoliseksi. Tunsin palautettava tulevan myös aivan liian harvoin.

Saman koin myös aikaisemmassa työpaikassani viime talvena: palautetta ei tullut kuin kehityskeskustelussa, jolloin olisi itse myös pitänyt osata antaa palautetta koko vuodesta kattavasti kerralla. Jos palautetta joskus sai, se tuli ohimennen tulostimen vieressä tai kahvihuoneessa, ei koskaan virallista kautta niin että siitä olisi jäänyt jälki jonnekin. Tämä oli aivan liian vähän ja koin oman kehittymiseni kannalta palautteen vähäisyyden ongelmalliseksi.

Nyt työni ja tulokseni ovat avoimemmin esillä ja palautetta saa epävirallisten kanavien kautta myös virallisesti. Olen jo ensimmäisen puolen vuoden aikana saanut enemmän palautetta työstäni kun koskaan aikaisemmin! Olen aina kokenut suoriutuvani töistäni mallikkaasti, mutta en ole aikaisemmissa työpaikoissani saanut siitä konkreettista palautetta kuin vasta työsuhteen päättymisen jälkeen työtodistuksessa ja suosituksissa. Toki tuokin palaute lämmittää, mutta palautetta tarvitaan jo työsuhteen aikana, jolloin sen avulla voi yltää vielä parempiin suorituksiin.

Yksi ehdoton suosikkini nykyisessä työssäni on palaute ja se, että jokaista kannustetaan pyytämään ja antamaan palautetta rakentavasti. Tämä on itselleni myös yksi motivoiva tekijä: yhtä paljon kun minua innostaa palkkapäivänä tilille ilmestyvä palkka, minua motivoi saamani palaute. Palaute kertoo selkeästi miten olen onnistunut ja miten voin onnistua myös tulevaisuudessa. Palaute myös näkyy esimiehilleni, jotka päättävät ylennyksistäni. Tämän ansiosta tunnen aidosti, että olen urani ensimmäisen puolen vuoden aikana kehittynyt jo paljon ja että voin kehittyä vielä enemmän. 

Suhteet Oma elämä Työ

Opiskelujen jälkeen on oikeaa vapaa-aikaa

Ensimmäinen ajatus, jota ajattelin kun aloitin kokopäivätyöni opiskelujen päätyttyä, oli että nyt menetän opiskelijan vapauden. Yliopistossa mikään ei ollut pakollista ja harvoin mikään alkoi klo 8. Ja jos oman aikataulunsa oli osannut optimoida, viikonloppu alkoi luentojen osalta jo torstaina. Harvassa oli myös ne viikot, jolloin tuli istuttua samassa paikassa toimistoaikaan viisi päivää viikossa. 

Tästä johtui aika pitkälti ennakkoluuloni siitä, että työelämässä vapaa-aikaa ei kertakaikkisesti ole. On istuttava työpöydän ääressä se kahdeksan tuntia, herättävä ja mentävä nukkumaan ajoissa ja pitää yllä tasaista elämänrytmiä jotta arki sujuu.

No olinpas väärässä. Opiskeluaikana pakollista istumista luennoilla tai harjoitusryhmissä oli suhteellisen vähän, mutta työmäärä oli silti suuri. Itse valmistuin tavoiteajassa viidessä vuodessa (viidennen vuoden kirjoitin vain gradua ja kävin samalla jo kokoaikaisesti töissä). Tästä johtuen vapaa-ajalla ajatuksissani oli aina kouluasia, jota olisi voinut edistää vielä illalla, viikonloppuna tai lomalla. Oma opiskeluaikani vapaa-aika harvoin oli siis varsinaista vapaa-aikaa kun takaraivossa jyskytti jokin kirjoitettava essee tai luettava johtamisteoria. 

Tällä hetkellä tilanne on toinen: vapaa-aika on vapaa-aikaa. Normaalina työpäivänä kun lähden töistä, bussiin noustessani työasiat jäävät bussin ulkopuolelle ja nappaan ne mukaani taas vasta seuraavana aamuna palatessani. Illat ja viikonloput on oikeasti aikaa tehdä mitä tahansa kun kotona ei odota keskeneräiset työt deadlinen pelossa. Vapaus tuntuu tällä hetkellä aivan erilaiselta. 

Toki joskus päivät venyvät ja työt tulevat ajatuksiin, mutta tämä on aina väliaikaista, normaalisti pystyn melko hyvin erottamaan työn ja yksityiselämäni, mikä tuntuu mahtavalta. Joten yksi pelko joka kalvoi opiskelujen päätyttyä, vapaudesta luopuminen ja oravanpyörään joutuminen, on ainakin tällä hetkellä osoittautunut vääräksi. 

Suhteet Oma elämä Opiskelu Työ