11kk kuulumisia
Huhheijaa vajaan kuukauden päästä meidän pieni täyttää jo vuoden! Vauvavuosi todellakin menee nopeasti – en mä ole vielä valmis luopumaan vauvasta ja vaihtamaan taaperoon! Yritin rustata ylös tämän hetken kuulumisia ja kehitystä, sillä yllättävän nopeasti unohtaa milloin on tapahtunut ja mitä.
Mitä kuuluu siis Gialle ja millaista meillä on arki tällä hetkellä?
Liian pitkän aikaa meillä herättiin puoli viiden aikaan aamuisin ja voin kertoa, että olen niin onnellinen kun viimeisen viikon ajan ollaan posotettu unta yli kuuteen. Suoranaista luksusta!
Edelliseen viitaten, yöheräilyt eivät ole jääneet pois eikä olla pidetty unikoulua siihen liittyen. Gia herää pääasiassa kerran yössä (aika tarkalleen 3.30) juomaan maitoa, minkä jälkeen jaksaa yleensä nukkua vielä pari kolme tuntia.
Päivittäinen rytmi on edelleen hieman hakusessa, mutta about se menee näin. Aamupuuro/aamiainen klo 7.30, leikkimistä/ulkoilua lounaaseen klo 11.00 saakka jonka jälkeen ensimmäiset (ja välillä ainoat) päiväunet. Päiväunia nukutaan vaihtelevasti 2-3 tuntia ja niiden jälkeen välipalaa ja päivästä riippuen ulkoilua, treffejä tms. kunnes on aika syödä päivällinen neljän jälkeen. Joskus harvoin Gia simahtaa päivällisen jälkeen vielä hetkeksi unille. Iltapuuro ja pesut ovat edelleen seitsemän jälkeen ja yöunille siirrytään aika tarkalleen 19.30.
Napero höpöttää paljon. Ja kovaa. Mikäli huomiota ei välittömästi siirrä häneen, sen kyllä kuulee. Gia innostuu nollasta sataan ja kiljuu onnessaan muun muassa ihan vain sitä, kun kurkkaan nurkan takaa kukkuun kera.
Vauhti vain kiihtyy päivä päivältä ja koko ajan liikkuminen käy sulavammaksi. Sohvalle kivutaan ja portaita mennään ylös alas helposti ja nopeasti.
Gia kävelee näppärästi tukea vasten, mutta ei tykkää yhtään, kun yrittää kävelyttää pitäen käsistä kiinni. Silloin napero lysähtää löysäksi spagetiksi tai alkaa pomppimaan.
Tukka on kasvanut niin pitkäksi, että ilman pompulaa ollaan harvoin. Etutukka peittää silmät ja se tuntuu ärsyttävän. Ja toisekseen hiukset pysyy puhtaina ollessaan kiinni, auki ollessaan niihin hierotaan puurot, avokadot ja banaanit.
Huumorintaju pienellä on verraton ja useamman kerran päivässä hän hauskuuttaa meitä jutuillaan. Laittaessaan esimerkiksi suuhunsa pölypallon ja sanoessani että hyi, hän pärskähtää, irvistää ja alkaa nauramaan.
Nektariini jatkaa voittokulkuaan ja sitä hän voisi ahmia varmaan jokaisella aterialla. Sormiruokailu muutenkin sujuu hienosti, minkään suhteen ei nirsoilla ja tekstuurista riippumatta kaikkea yritetään mussuttaa. Vaikka se ruoan heittäminen lattialle onkin edelleen aika pop..
Meillä on ihanan iloinen, reipas ja energiaa paukkuva tyttö joka hämmästyttää persoonallaan jokaisena päivänä.<3
