Vauvakuukaudet – Marraskuu

Neljä kuukautta tuli täyteen marraskuussa ja se tuntuu olevan tähän mennessä suurimpien muutosten rajapyykki. Lähinnä siksi, että pahimmat itkut loppuivat, vatsavaivat selkeästi helpotti ja Gigi alkoi ottamaan ihan eri tavalla kontaktia. On aivan erilaista olla vauvan kanssa joka jaksaa höpöttää, hymyillä ja ihmetellä leluja. Toisaalta muutos nostatti myös haikeutta – pieni vauva ei tunnu enää niin pieneltä.

 

Marraskuussa…

… aloitettiin vauvauinti. Ensimmäisellä kerralla jännitti sen verran, että lopputunnista piti tirauttaa pienet itkut. Niistäkin selvittiin hassuttelulla ja nyt uintitunnit on yhtä juhlaa. Ollaan päästy jo sukeltelemaan ja mikään ei ole niin mahtavaa kuin tyypin ilme kun pää pulpahtaa pintaan veden alta.

… aloitettiin myös maistelut. Ollaan päästy testaamaan vasta porkkanasosetta ja vaihtelevalla menestyksellä tuntuu uppoavan. Vielä on hakusessa mielipide, onko porkkana tähän mennessä paras maku ikinä, vai äärimmäisen iljettävää. Jatketaan harjoituksia.

… kikatettiin ensimmäistä kertaa. Luulin siinä vaiheessa, kun sain ensimmäisiä hymyjä, että se on varmasti suloisinta mitä voi olla, mutta ehei, kyllä se kikatus vie voiton.

… siirryttiin 62 koon vaatteisiin. Neljäkuukautisneuvolassa pituutta oli 59,5 ja painoa 6,3 kiloa. Gigi ei todellakaan tunnu enää pieneltä ja hauraalta vauvalta!

… saatiin toinen annos rota-rokotetta ja jännitin etukäteen mahdollisia sivuvaikutuksia. Olin kuullut usealta taholta, että toinen annos oli aiheuttanut kuumeilua ja viikon kestäviä vatsavaivoja, mutta me selvittiin onneksi yhden illan levottomuudella.

… ostettiin kasa värikkäitä leluja joista pikkutyyppi jaksaa innostua kerta toisensa jälkeen uudestaan. Ja tunkea siinä ohella nyrkkejään suuhun minkä ehtii, hampaiden tuloa ei voi estää…