5 yötä unikoulua takana
Ehkä tässä vaiheessa ei vielä uskalla sanoa mitään lopullista, mutta koska ero on jo nyt huomattava öihin ennen unikoulun aloitusta, kirjasin ylös meidän kuluneen unikoulutaipaleen. Päädyttiin siihen, että ei anneta maitoa 23-06 välillä ja koska yöunille Gigi on mennyt joka ilta 19.30 on hän silloin saanut maidon ja seuraavan kerran herättyään yhdentoista pintaan. Siirryin itse nukkumaan sohvalle olohuoneeseen kahdeksi ensimmäiseksi yöksi miehen hoitaessa niiden osalta uneen rauhoittelut.
1. yö: Tämä meni hyvin! Herättiin vain kerran yöllä ja saatiin rauhoitettua pieni uneen suhteellisen nopeasti. Herätys oli tosin jo kuuden pintaan…
2. yö: JÄRKYTTÄVÄ. Gigi heräsi syömään yhdentoista aikaan ja nukahti heti syötyään. Mutta. Heräsi itkemään kolmelta josta alkoi kolmea tuntia kestävä uneen rauhoittelu. Aika ajoin pieni nukahti hetkeksi kunnes heräsi taas itkemään. Syliä ja silittelyä, varsin huonoin tuloksin. Tämä yö oli äidille painajaismainen.
3. yö: Ja vaikka edellinen yö oli kuin painajainen, onneksi ei luovutettu. Koska kolmas yö meni jo niin paljon paremmin! Napero heräsi yhdeltä ja kolmelta, otin muutaman kerran syliin ja silittelin, kunnes vaipui uneen.
4. yö: Vielä parempi yö! Vaikkakin heräämisiä taisi olla yksi enemmän, nyt ei tarvittu kertaakaan syliä vaan tyyppi nukahti heti uudestaan kun laskin käden vatsan päälle.
5. yö: Samaa kamaa kuin edellinen, syliä ei tarvittu ja uni löytyi helposti.
Jokaisena aamuna on herätty kuudelta maidolle ja ensimmäistä yötä lukuunottamatta jatkettu siitä vielä tunti tai kaksi unia. Lupaavalta on näyttänyt näin viiden yön jälkeen, toivottavasti tilanne paranee entisestään ja päästään jossain vaiheessa kokonaan heräilyistä.
En tiedä onko yhdistävänä tekijänä unikoulun aloittaminen mutta viime päivien aikana Gigi on vihdoin syönyt! Ja ihan kunnolla onkin maistunut niin soseet, hedelmät, lihat kuin kasviksetkin. Liittyy tämä kasvanut ruokahalu unikouluun tai ei, mä olen niin helpottunut kun enää ei käännetä päätä lusikalle tai syljetä ruokaa ulos!
