Lapsi harrastaa: seurakunnan nallekerho
Mä olen kirjoittanut pitkin vauvavuotta asioista mitä ollaan ”harrastettu” yhdessä, kuten vauvauintia, kerhoilua, patikointia ja muskaria. Samalla olen tainnut hehkuttaa useampaan otteeseen sitä, kuinka paljon kaikkea ilmaista ohjelmaa on tarjolla lapsiperheille – aika ei todellakaan käy pitkäksi jos vain jaksaa lähteä liikkeelle. Mä itse koen että ihan ensisijaisesti Gia kaipaa päiviin vaihtelua ja yksikin päivä pelkästään kotona kahdestaan riipii meitä molempia. Joten kerhot, muskarit ja muu ohjelma keventää myös omaa pääkoppaa.
Meidän kaupungissa on ihan perinteisen avoimen perhekerhon ja MLL:n perhekahvilan lisäksi myös seurakunnan järjestämä nallekerho. Ollaan käyty siellä muutaman kerran ja tykätty (tai ainakin oletan ja toivon että myös pienempi on tykännyt) tosi paljon. Se on täysin erilainen kuin avoin toiminta ja sen vuoksi tosi kivaa vaihtelua. Alkuun lauletaan hengellinen lastenbiisi ja sen ohessa tehdään jotain lapsia kiinnostavaa. Tänään laulun aikana avattiin aarrearkku mistä löytyi jokaiselle lapselle piirustusarkki ja lapset sai musiikin soidessa taustalla maalata vesiväreillä.
Alkusession jälkeen alkaa sitten se itse nallekerho, eli lapset pääsee leikkihuoneeseen ohjaajien kanssa ja aikuisille on katettu aamiainen. Syömisen ohessa keskustellaan ohjatusti, jos niin halutaan ja nautitaan ihan vaan siitä, että saadaan juoda kahvit rauhassa. Tänään puhuttiin koulujen tilanteesta ja siitä, mistä ja miten luoda motivaatio ja positiivinen asenne koulunkäyntiin. Mun mielestä tosi hedelmällistä ja mielenkiintoista keskustelua aiheista mitkä väistämättä on edessä jossain vaiheessa.
Lasten leikkihuone on lähellä ja naperot pääsee sieltä tietenkin halutessaan vanhempien luokse, mutta ympäristö ja tilanne on aivan mahtava totuttaa lasta lyhyeen erossaoloon sikäli mikäli se on useimmilla edessä päiväkodin alkaessa. Lapset saa myös välipalaa ollessaan ohjaajien kanssa, joten siitäkään ei tarvitse huolehtia itse. Gia on joka kerta jäänyt mielellään leikkihuoneeseen ja tänäänkin käydessäni ovella kurkkimassa, touhusi pieni taapero siellä ohjaajan ja muiden lasten kanssa torneja rakennellen. Se on jotenkin ihan pakahduttava näky, kun oma pieni onkin jo niin iso, että uppoutuu innoissaan omiin leikkeihin.<3
Joka kerta kun käyn näissä ilmaisissa tapahtumissa jaksan fiilistellä sitä, miten huippua on että tällaisia järjestetään. Alkuun mua jännitti jotenkin tosi paljon lähteä näihin, koska enhän mä tunne sieltä ketään, mutta se pointtihan on että sitten tutustuu! Toivottavasti mahdollisimman moni hyödyntää näitä kaupunkien järjestämiä kerhoja ja muita tapahtumia, koska ne on piristäviä niin lapselle kuin äidillekin. Ja mukaan tarttuu sen hyvän mielen lisäksi joskus jotain muutakin, kuten tänään tuo upea taideteos. :D