Meidän pääsiäinen

Ihan alkuun on todettava, että tämä neljän päivän pääsiäinen on tuntunut kahden viikon mittaiselta.Vaikka kotona lapsen kanssa ei niitä arkivapaita tai viikonloppuja samalla tavalla mieti, vaikuttaa perheen kolmannen osapuolen työaika meihin ja sen myötä myös vapaat kokee eri tavalla.

Me ei olla tehty mitään ihmeellistä, mutta siitä huolimatta tuntuu että ollaan saatu ihan valtavasti aikaan. Uni on ollut parempaa kuin aikoihin, koti on kokenut pienen muodonmuutoksen ja pihaa on myllätty kahden aikuisen ja yhden taaperon voimin. Aurinko on hellinyt joka päivä, toisina vähän enemmän kuin toisina, mutta silti. Ihanaa!

Ei olla syöty lainkaan pääsiäismäisesti, (mikäli se tarkoittaa lammasta ja pashaa?) vaan ollaan haettu päivällistä grilliltä, tehty kuivakaapin perälle jäänyt puolivalmis risotto ja syöty ennätyksellisen vähän suklaamunia. Pääsiäismunajahtiin päästiin silti kaikki, kun taaperolle oli piilotettu iso pääsiäismuna mummolaan ja kotona piilotettiin miehen kanssa vuoroin toisillemme muutamat kinderit.

Ulkona ollaan käytännössä oltu heräämisestä saakka ja sisällä vain pyörähdetty syömässä. Ollaan nähty ystäviä ja mummoja, käyty leikkipuistoissa ja seikkailtu metsässä. Gia on myös napannut tiukasti kiinni uhmaan, sillä se tuntuu räjähtäneen niin sanotusti päin pläsiä – meikäläisen siis. Siitä varmasti lisää myöhemmin.

Ja sitten vielä tämän iltaiseen murheenkryyniin. Mä olen kuukausia metsästänyt meille uutta sohvapöytää käytettynä – kirppikset, kierrätyskeskukset ja kontit on kierretty. Tuloksetta. Tänään bongasin Torista täydellisen tuunattavan yksilön ja yllätys – olin myöhässä. Alan olla jo ihan epätoivoinen sen pöydän suhteen, että voiko sellaista oikeasti ikinä löytää.

Sellaista meidän pääsiäiseen, nyt ollaan jo ihan valmiina uuteen viikkoon ja vapun odotukseen!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *