Tervetuloa blogiini

Maanantaina on hyvä aloittaa asiat. Aloitankin tänään blogin kirjoittamisen meidän elämästä täältä Milanosta, Italiasta. Nimeksi valitsin banaalisti ”Casa Italia”, koska kirjoitukseni tulevat koskemaan raskautta ja sen jälkeistä arkea täällä Italian kontekstissa. Raskaana oleminen, varsinkin se ensimmäinen kerta, on niin jännää, ja ne kaikki vaiheet ovat jotenkin niin erilaisia toisistaan, että minä ainakin etsin vertaistukea muista suomalaisista blogien välityksellä koko tämän ajan. Ja teen sitä siis vieläkin. Siitä se idea sitten syntyi, että voisin itse jakaa kokemuksiani isommallakin yleisölle, kuin vain kavereilleni ja perheelleni. Postailen muuten myös reseptejä, sillä rakastan ruoanlaittoa, ja minulla on pieni projekti siihen liittyen meneillään.

Kuka minä siis olen? Olen 30-vuotias, horoskoopiltani härkä, iloinen ja seikkailunhaluinen nainen alunperin Espoosta. Asuin kuitenkin suurimman osan kaksikymppisistäni Pariisissa, joten miellän itseni hieman pariisilaiseksi. Nimi, jota mietin paljon blogille olikin Diario di una vagabona – Kulkurin päiväkirja, sillä ehdin asua Pariisissakin lähes kaikilla sen 20 osa-alueella. Muuttaen välillä niinkin nopeaan tahtiin kuin kolmen kuukauden välein. Rakastan uusien paikkojen tutkimista, oli se sitten vaikkakin vain omassa kaupungissa! Joka tapauksessa Pariisista tullaan varmasti blogissakin myös puhumaan ja vertailemaan sitä Milanoon.

Diario di una vagabonda olisi muutenkin ollut sopiva nimi blogilleni, sillä muutin Pariisista Milanoon aika spontaanisti. Tapasin poikaystäväni elokuussa 2018 Etelä-Italiassa, kun olin siellä lomiani viettämässä. Hänkin oli siellä vain lomilla, sillä asui Milanossa. Tulevan syksyn aikana tuli hän moikkaamaan minua Pariisiin niin usein kuin vain annoin luvan (noin 10 kertaa), ja minä puolestani kävin kaksi kertaa Milanossa hänen luonaan. Kaupunki oli minulle jo ennestään hieman tuttu ja myös italian kieli, joka tietenkin helpotti sopeutumista vielä enemmän tulevaan kaupunkiini.

Niin sitten kävi, että marraskuussa 2018 päätimme yhdessä, että muutan Milanoon, irtisanouduin töistäni, ja ostin junaliput Pariisi-Milano jouluaatoksi. Junaan pakkasin ”koko omaisuuteni” miettien, että tässä sitä nyt mennään. Se oli jännittävää ja kutkuttavaa, vaikka oloni oli myös haikea. Olin muuttamassa kesärakkauteni perässä uuteen kaupunkiin ja maahan, olin jättämässä ihanat ystäväni ja vaivalla hankkimani ”piirit” Pariisissa. Mutta ajattelin kuitenkin, että noh, Pariisiin voi aina palata, jos hommat ei suju.

Hommat kuitenkin sujui, meidän suhde syveni ja ensimmäiseen vuoteen mahtui paljon juhlimista, Italiaan totuttelemista sekä matkustamista. Asuimme jopa 2  kuukautta Houstonissa Teksasissa poikaystäväni töiden vuoksi ja voisi sanoa, että sen jälkeen olemme olleet täysin erottamattomat. Kaksi eurooppalaista kaukana kotimaasta sai meidät ymmärtämään paljon asioita toisistamme, mitä ei pystynyt näkemään Euroopassa, sekä puhaltamaan yhteen hiileen ilman egoa. Loput vuodesta 2019 juurruimme kauniiseen Milanoon ja hankimme uuden asunnonkin, jonne pääsemme muuttamaan parin viikon päastä.

Missä vaiheessa kuulin sitten raskaudesta? Tasan vuosi siitä, kun hyppäsin junaan, joka toi minut Milanoon, eli jouluaattona 2019. Hassu sattuma! Nyt olen 6.kuukaudella raskaana.

Tervetuloa blogiini ja toivottavasti viihdyt parissani! :)

Ciao, ciao!

• Niina