KOLME KAPPALETTA TUOKSUJA
Ensimmäinen hajuvesi johon ihastuin oli ala-asteella kuvataidekouluni vessassa ollut Lancomen Trésor. Ensimmäinen tuoksuni oli melkein täysi pullo Chanelin vitosta, jonka ostin Fidasta ylä-asteella kympillä. En muista milloin viimeksi olisin ostanut itse hajuveden. Ne ilmestyvät aina jostain eli kaverilta, työpaikalta tai lahjana. Tämän seurauksena olen kokeillut kaikkea Givenchyn pinkistä ja strassein koristellusta puhelimenmuotoisesta pullosta jota mainosti Justin Timberlake Chanelin Les Exclusif-linjan riipaisevan kalliiseen ja erittäin ihanaan Gardéniaan. Tulee melkein tippa linssiin tuosta Gardéniasta, se oli yöpöydälläni kun asuin Pariisissa miniyksiössä. Tällä kertaa kaverin muuton yhteydessä sain testiin seuraavat kolme tuoksua.
Koska oikeasti en tiedä tuoksuista mitään, ajattelin kuvailla ne musiikin avulla.
Etat Libre d’Orange: Vraie Blonde EDP 50 ml, 85 e
Vraie Blonde on kesäilta kaverin mökillä länsirannikolla, joka on sisustettu kivillä ja simpukoilla täytetyillä lasiesineillä ja vierashuoneesta löytyy iltalukemiseksi Anna-lehti vuodelta 1995, jossa jollain on päällä Helmut Langin mekko. Olohuoneessa on kymmenen ihmistä ja yhteishenki on lämmin, vaikka kasvissyöjät vahtivat silmät tarkkana että lihansyöjät eivät käytä grillauksessa samoja pihtejä. Keskellä yötä mennään pilkkopimeässä uimaan järveen ja kaikki ovat jättäneet aikuisuuden velvoitteet hetkeksi kotiin, tässä seurassa ollaan ikuisesti juuri täyttämässä 19. Ilmiselvästi tämä tuoksu on ystävien kanssa mökin terassilla yhdessä tanssittu Foxesin Cruel. Tanssiasuna on villapaita ja vajasta löytyneet kumpparit.
Comptoir Sud Pacifique: Aqua Motu (nykyään nimellä Aqua Motu Intense) EDP 30 ml, 46 e
Aqua Motu on joku mukasurullinen kappale jossa on mukana Drake kuten vaikka Come and See Me. Tuoksusta tulee heti mieleen Välimeri, mutta sesongin ulkopuolella. Aamukahvit merinäkymäterassilla joulukuisessa Malagassa, pilvisenä päivänä joka saa aallot kuulostamaan siltä että jos ne äänittäisi, voisi pistää rahoiksi tekemällä terapialevyn. Tämä tuoksuu myös huhtikuiselta illalta Ranskassa, kun yrittää etsiä auki olevaa kalaravintolaa tyhjiltä kaduilta. Ja kylmältä roselasilliselta kala-annoksen kanssa nautittuna.
Jos suomalaisen melankolian saisi pullotettua, tämä olisi sen tyylikkäämpi välimerenserkku.
Tauer Perfumes: Pentachord Auburn EDP 50 ml, 125 $
Tämä on tavallaan tosi vahva tuoksu. Sellainen että voisi kuvitella itsensä johonkin supercooliin elokuvaan tai itsensä supercooliiksi muuten vaan ja ehkä aikaan jolloin ei ollut vielä älypuhelimia. Tuoksusta tulee mieleen kun englanniksi sanoo intimidating mutta hyvällä tavalla. Tämä tuoksuu sellaiselta että jos näkee oikein omasta mielestä ulkoisesti kuuman henkilön ja sitten miettii voiko kyseessä olla oikea ihminen. Tai jos näkee Josh Hartnettin näköisen tyypin koulun käytävällä ja sitten kun puhuu kyseiselle tyypille (jolla on tietty ruskea mokkanahkatakki) miettii vaan koko ajan että joshhartnettjoshhartnettjoshhartnett. Kappaleena Pentachord Auburn on Madonnan Justify My Love. Tekee heti mieli laittaa tummempaa huulipunaa ja mennä hippaamaan verkkosukkahousuissa tai ainakin harjata hiukset. Ainiin, tästä tulee mieleen myös ne tikkarit jotka dipataan suussa raksuvaan jauheeseen.