Olin toukokuun alussa New Yorkissa kymmenen päivän koulureissulla. Kalenterimme oli ahdettu täyteen taidetta ja taiteen tekemistä, joten nähtävyyksien katsominen jäi vähiin. Ehdin kuitenkin käydä MoMA PS1:sen ja gallerioiden lisäksi Strand -kirjakaupassa, L-Train Vintagessa ja Georgia O’Keeffen tyyliin keskittyvässä Georgia O’Keeffe: Living Modern -näyttelyssä The Brooklyn Museumissa. 

Kävin myös Century 21 -outletissa, oikean elämän jättimäisessä nettialelaarissa. Siellä oli aika surullista mutta samalla oikein viihdyttävää. 

Odotin Georgia O’Keeffen näyttelyä todella paljon varsinkin koska se keskittyy juuri tyyliin ja olinkin todella onnellinen kun pääsin paikan päälle. 

Näyttely koostui kuuluisien O’Keeffen, vaatteista ja töistä sekä valokuvaajien ottamista potreteista joissa olevat vaatteet olivat esillä. Vaatteiden alkuperä oli selvitetty; mistä (ja milloin) on varsinkin vintageapajia mielessä pitäen kutkuttava tieto. O’Keeffen tyyli oli edustettuna läpi elämän eli kymmenen vuosikymmentä (1887 – 1986). 

Farkut olivat muuten Levikset 50-luvulta, ja denimessun tasku O’Keeffen itseompelema. Kengät B.W. Goodrichin P.F. Flyersit.

Tämän paidan kaulukset Keeffe ompeli itse uusiksi. Muutenkin Keeffe ompeli ja korjasi itse vaatteitaan nuoresta iästä lähtien. Hauskaa muuten että O’Keeffen 50-luvun vaatteet ovat edelleen ajankohtaisia, varsinkin ku ne olivat olleet O’Keeffen aikana työläisvaatteita. 

Huivit ja hatut olivat Keeffen tavaramerkki. Musta hattu on tietenkin Stetsonin. 

O’Keeffen tyylissä korostui mustavalkoisuus ja valkoisten yläosien yhdistäminen mustiin takkeihin tai mekkoihin. Tämä graafinen yhdistelmä on tuttu O’Keeffen muotokuvista. Bruce Weber ikuisti vuonna 1984 yhden Keeffen kietaisumekoista, joita oli näyttelyssä esillä viidessä eri värissä. Kuvan nimi on tietenkin Georgia O’Keffees Robe.

O’Keeffen Ferragamon ja Saks Fift Avenuen matalat mokkakengät eri väreissä. Muuten oli aika hauskaa huomata että O’Keeffe omisti kaksi korua, Alexander Calderin suunnitteleman OK-nimikkorintakorun (jota Keeffe käytti nurinpäin) ja kaulakorun joka toimi lähinnä koristeena. Näyttelyssä oli myös knoppi siitä että O’Keeffe teetätti OK-rintakorun uudestaan todella halvalla. 

Parissa viimeisessä huoneessa odotti myös yllätys, nimittäin O’Keeffe pukeutui Marimekkon mekkoihin ja omisti niitä hillityissä väreissä neljä kappaletta. 

Armi Ratian ”Mother’s Coat” 50-luvulta ja Annika Rintalan Varjo-mekko vuodelta 1963. Tietäjät varmaan osaavat korjata ensimmäisen mekon suomenkielisen nimen ja historian.  

Suomi mainittu! Marimekon lisäksi Keeffe omisti Eero Saarisen kalusteita; ainakin Tulip -tuolin ja Womb -nojatuolin ja ottomaanin. Vaatteiden lisäksi kuvat Keefen Santa Fen kodista olivat upeita. Jos päädyn ikinä taas atlantin toiselle puolelle, siellä sijaitseva Georgia O’Keeffen kotimuseo olisi upeaa nähdä. Alla oleva Calvin Kleinin mainos on kuvattu juuri Keeffen kodissa Bruce Weberin toimesta vuonna 1984.

Koko näyttelystä jäi mieleen häpeilemätön esteettisyyden ilo, siitä nauttiminen ja vaaliminen.

Living Modern on esillä heinäkuun 23. päivään asti.

Suosittelen ehdottomasti näyttelykirjan ostamista sillä se sisältää koko näyttelyn kirjan muodossa.