
Sitten näimme Kööpenhaminan
Jännittäviä tunteja, nopeita ajatuksia, vaihdettuja katseita. Jälleennäkemisen iloja, hitaasti nautittuja kahvikupillisia, olemisen onnea. Ärsyyntymistä, muistamista, ihailua. Lautapelejä, punaviinin värjäämiä huulia, huonoja vitsejä. Kööpenhaminapäiviä. Kööpenhaminapäivät olivat onnea täynnä. Ensimmäinen onni oli hotellin vanhat, valkoiset ikkunat ja leveä ikkunalauta. Jalat heiluivat ulkona auringonpaisteessa, kiireisten aamuihmisten päiden yläpuolella. Oikealla kohosi kaikessa mahtipontisuudessaan kaunis Københavns Rådhus. Kobenhavn Torvehallerne. Tuoreen ruuan […]