Mun parhaimpia ystäviä on mun siskot. Ihanat siskot, joiden kanssa lapsena revittiin toistemme hiuksia päästä ja nyt myöhemmin asetellaan niitä suortuvia sitten kauniisti kasvoille juhliin mentäessä. Se, että me ollaan samaa verta, tekee meistä erityisiä. Saman kodin, ruoan ja vaatteiden jakamisen ohella me nimittäin jaetaan sama menneisyys, samat muistot ja varjot. Saman sukunimen takia me […]

Onneksi meidän koululla on studio. Se on kätevä varsinkin ehostuskursseilla. Tai no osittain sitä vartenhan se siellä onkin.. ja tietty kaikkien kampausten kuvausta varten ym. Viime jakson perjantait koulussa olikin sitten aikamoista kuvausta. Meillä oli siis ehostusta, mikä oli tietenkin ihanaa. Studiolla mä esimerkiksi.. … iloitsin viikonlopun alkamisesta (ja näytin vähintäänkin maksulliselta – kyseessä oli […]

Välillä sitä laittaa toisen itsensä edelle.     Se ei oo mikään ’pakko’ vaan se on vaistomaista ja kumpuaa omasta itsestään, syvältä kokemuksien tuomasta ymmärryksestä. Kaikkea ei voi sivuuttaa. Herran jumala, joissain asioissa se olisi sairasta. Itsekästä. Tällä viikolla yritin olla hiljaa, mutta en pystynyt. Ne vahvimmatkin ihmiset tarvitsee joskus apua, vaikkei sitä haluakaan pyytää. […]

  Kuvia torstailta. Ensin en meinannut uskaltautua poikaystävän kuvattavaks, mut onneks  lopulta uskalsin. Eihän niitä muistoja ja kuvia itsestään koneelle ilmesty. Rakastan muuten noita housuja – ostin ne Virosta vähän aikaa sitten.

Maria on turkulainen nainen, joka rakastaa miestään, pientä esikoispoikaansa ja televisiosarjoja.

Huono päivä. Kaikilla on niitä. Toisinaan ihan muuten vaan, toisinaan syystä ja toisinaan ihan näin kerran kuukaudessa – you know.. Huonoina päivinä iho kukkii ei-halutulla tavalla, koko kroppa tuntuu olevan turvoksissa (ainakin omassa päässä) ja hiuksetkin roikkuu sinne tänne.Aina ei vaan voi olla kauneimmillaan – eikä itsevarmimmillaan. Huomaan itsessäni ulos pyrkivän luonnontytön aina tälläisinä päivinä; […]

Hei.   Tänään huomasin, että on mahdollista selvitä kunnialla tappotyövuorosta ja sen jälkeisestä koomasta -aamuherätyksestä huolimatta selvisin hyvin koulusta ja asiakkaasta. Mulla on kuulemma jumalaiset kädet. Ihanaa, pääsenkö nyt nukkumaan! Kotona odotti ensin kaksi peittoa ja tyynyä. Sitten kahvi, ruisleipä ja hasselpähkinäsuklaalevite. Onnellinen hetki. Ei kiirettä.