Mun unelmien koti on puhdas ja ihana. 
Siellä on siistiä ja tyylikästä.
Oon ehkä ripustanut runonkin seinälle kauniisiin kehyksiin.
Perhosia verhoissa.

Joo, siellä on ehkä aika paljon massatavaraa ikeasta ja h&m:stä. Saanko anteeks, oon opiskelija? Lupaan lisätä sinne kuitenkin persoonallisia juttuja paljon ja itseni – kylpytakissa nauttimassa aamukahvia. Presidentin tummaa paahtoa  (tätä  kutsutaan myös perheessä nimellä ’myrkky’) ja alpro soyaa reilusti. Maitoa kahvilla, vai miten se meni.

Ja jotta poikettaisiin tarpeeksi asiasta, niin tiedoksi teille, jotka ette osaa käyttää soijamaitoa kahvissa (esimerkiksi kahvilatyöntekijät) että:

1. Soijamaidon kuumentaminen ei vaikuta sen sekoittumiseen kahvissa
2. Ei ole myöskään väliä, laitatko maidon kuppiin ennen vai jälkeen kahvin kaatamisen,

vaan kova juttu sen sijaan on laittaa soijamaitoa TARPEEKSI, jolloin se sekoittuu täydellisesti kahviin ja muuttuu täydellisen beigen väriseksi. Ah. Ja lorauttakaa sitä oikeesti kunnolla. 1/3 maitoa, sanoisin.

Tähän väliin kliseinen kuva kahvista, joka kivasti katkaisee kahviaiheen.

Mun kodista tulee kaunis ja mun näköinen. Siellä voin nukkua yöni rauhassa, tehdä koulujuttuja ja nauttia elämästä. Saan myös itkeä välillä, mutta lupaan tehdä sitä rajoitetusti ja hakea sen jälkeen lähikaupasta lohtujäätelöä. Mikäköhän mun lähikauppa tulee olemaan? Toivon k-marketia, mutta alepakin käy.

Mutta ensimmäiseksi, lupaan vihata muuttoa. Tavaroiden pakkaamista ja sitten raahaamista toivottavasti ei kovin monenteen kerrokseen. Seinien kuuraamista kattoon asti. Toiseksi, lupaan vähän myös rakastaa vapautta ja uutta ympäristöä.

Ja vaikken muutakaan unelmissani, 
lupaan tehdä parhaani jatkaakseni unelmoimista.