TYTTÖ ETSIMÄSSÄ TIETÄ ANOREKSIAN KAHLEISTA

Mitkä asiat on mulle arvokkaita? Terveys ja luonto, onnellisuus ja ympäristön suojeleminen, eläimet ja eläinten oikeudet.

Mä olen ollut pian jo  kaksi vuotta paranemisprosessissa syömishäiriöstä. Oon ollut kahdeksalla eri osastojaksolla ja joutunut aina aloittamaan alusta. Se on tosi rankkaa, mutta kun pitää muistissa itsellensä tärkeitä asioita niin siitä pääsee läpi, ihan varmasti. Mulle niitä on ollut perhe, ympäristö ja eläimet sekä kestävä ja vastuullinen elämäntapa. Pitää vaan sinnikkäästi pitää niistä kiinni, vaikka sillä hetkellä ei näe tulevaisuudessa oikeastaan mitään. 

Oon tosi kiinnostunut toteuttamaan just mun omaa tyyliä ja haluan tehdä sen kaikkia palvelevalla tavalla. Haluun kannustaa teitä siihen että toteutatte tyyliänne, rikotte rajojanne ja meette oman mukavuusalueen ulkopuolelle, nimittäin mä lupaan että se tuottaa tulosta. Teette just sen, minkä uskotte käätävän katseita, ja kävelet selkä suorassa just sellaisissa vaatteissa missä sun on hyvä olla, välittämättä muiden mielipiteistä.

Teen luultavasti mun syömishäiriöstä erillisen postauksen jos teitä vaan kiinnostaa, haluun kuitenkin tän blogin painottuvan enemmän mun muuhun elämään ja muotiin koska ainainen valittelu ja kirjoittelu mun suhteesta ruokaan vaan pitää mut kiinni anoreksiassa. Mutta lyhyesti voin vaan sanoa, että anoreksia ei oo kaunista. Se ei tarkoita laihaa kaunista tyttöä, joka ei vaan halua syödä. Se on rumaa, itsensä riuduttamista vähitellen hautaan. Jokapäiväistä kamppailua itsensä kassa omassa päässä, ihan kun olisi jossain ikuisessa sodassa oman kropan kanssa.

 

– Minna