3.12 Strateginen johdon laskentatoimi

– Strateginen johdon laskentatoimi korostaa yrityksen menestymistä ja kustannusten hallintaa pitkällä aikavälillä. Se tuottaa informaatiota, jota yrityksen johto voi käyttää hyväkseen strategisessa päätöksenteossa. 

– Strategisesta johdon laskentatoimesta voidaan erottaa kolme osa-aluetta:

1. Arvoketjuajattelu, jossa pyritään huomioimaan kaikki kustannukset, jotka syntyvät yrityksen lisäksi toimittajille ja asiakkaille. Arvoketjuajattelu ottaa siis huomioon muutkin kuin yrityksen sisällä syntyvät kustannukset. Yrityksen arvoketju voi olla esim. seuraavanlainen: raaka-aineiden hankinta – tuotekehitys – valmistus – markkinointi – jakelu – palvelu. 
2. Strateginen asemointi vaikuttaa olennaisesti siihen millainen yrityksen laskentatoimen pitää olla. Esim. jos yritys valitsee kustannusjohtajuuden (markkinoiden halvin), laskentatoimen rooli korostuu mahdollisimman tarkkanan tuotantokustannusten valvojana vrt. tuotedifferointi (ylivoimainen tuote). 
3. Kustannusajurien tunnistaminen on lähtökohtana kaikelle kustannusjohtamiselle. Mikäli et voi tunnistaa kustannusten aiheuttajia, miten voit karsia kustannuksia ja olla se kustannustehokkain yritys markkinoilla? 

– Strategiselle johdon laskentatoimelle löytyy viisi keskeistä työkalua:

1. Toimintopohjainen kustannuslaskenta (ABC)

Se pyrkii etsimään kustannuksia aiheuttavat toiminnot. Kun nämä tunnettaan, voidaan kustannuksia pienentää.

2. Kokonaisvaltainen laatujohtaminen (TQM)

Pyrkii vähentämään prosesseissa esiintyviin virheisiin ja korjaamaan niitä jatkuvan parantamisen periaatteella.

3. Lisäarvojohtaminen (VAM, Value Added Management)

Tunnistetaan prosessit, jotka eivät tuota asiakkaalle lisäarvoa. Sen jälkeen ne voidaan eliminoida. Vastaavasti asiakkaalle erityisesti arvoa tuottavia prosesseja pyritään tehostamaan.

4. Ei-taloudelliset mittarit

Näiden avulla seurataan prosessien tuotoksia, jotka eivät ole rahamittaisia esim. työntekijöiden motivaatio tai tuotannon läpimenoaika.

5. SWOT-analyysi

Selvitetään yrityksen sisäiset vahvuudet ja heikkoudet, sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat yrityksen toiminnan eri osa-alueilla.

3.12.3 Tasapainotettu mittaristo

– Suositun kokonaisvaltaisen suorituskyvyn mittausjärjestelmä on tasapainotettu mittaristo eli tuloskortti (Balanced Scorecard, BSC). Sen tavoitteena on mitata yrityksen suorituskykyä kokonaisvaltaisesti. Se on johdon työkalu, jonka avulla voidaan seurata strategian toteutumista

– Mittaristo sisältää taloudellisia mittareita (esim. kannattavuus) sekä ei-taloudellisia mittareita (esim. asiakastyytyväisyys). Sen tarkoitus on tiivistää yritysjohdolle strategisesti tärkeää informaatiota tiiviiseen ja helpommin käsiteltävään muotoon toiminnan kannalta sopivien mittareiden avulla.

– Mittaamisella on neljä ulottuvuutta:

1. Asiakkaan näkökulma mittaa esim. nopeutta, laatua, palvelua ja asiakkaalle aiheutuvia kustannuksia.
2. Sisäinen näkökulma mittaa esim. prosessien läpimenoaikaa, laatua ja työntekijöiden tuottavuutta.
3. Innovoivuuden ja oppimisen näkökulma liittyy yrityksen kykyyn innovoida, parantaa ja oppia uusia menetelmiä. Esim kyky parantaa työmenetelmiä.
4. Taloudellinen näkökulma käyttää taloudellisia tunnuslukuja kuten pääoman tuottoprosentti, quick ratio ja omavaraisuusaste.

– Tärkeintä on säilyttää tasapaino mittariston eri osa-alueiden välillä, sekä yhteys yrityksen strategiaan. Mittariston täytyy siis pystyä mittaamaan yrityksen strategian mukaisia asioita, oikealla tavalla, oikeaan aikaan ja pystyä tuottamaan niistä käyttökelpoista informaatiota.

– Mittaamisen ulottuvuuksien välille voidaan asettaa syy-seuraussuhteet ja tällaista ketjua kaikkien neljän ulottuvuuden välillä sanotaan strategiseksi kartaksi.