7.4 Asiantuntijatyön erityispiirteet
– Asiantuntijuus ja tieto liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Puhutaankin tietotyöstä, jolloin asiantuntijan tehtäväksi nähdään yleensä abstraktien ja moniulotteisten asioiden ja päätösten parissa työskentely.
—> Asiantuntijuutta voidaankin luonnehtia siten, että kun asiantuntija ottaa vastaan tietoa, hän pystyy organisoimaan sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi asiantuntijalla on kyky hahmottaa ja yhdistää tietoa siten, että siitä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.
– Moision (2005) mukaan asiantuntijuuteen liittyy:
- korkea koulutustaso
- asiantuntijuuteen kasvaminen edellyttää usein pitkähköä työkokemusta
- jatkuva kehittäminen ja uuden tiedon tuottaminen. Näin siksi, että asiantuntijuuden ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat jatkuvaa uuden tiedon seurantaa, analysointia ja tuottamista.
- asiantuntijatyötä luonnehtii tyypillisesti myös työn vapaus.
—> Näistä syistä asiantuntijaorganisaatiot ovat usein hyvin riippuvaisia henkilöstöstään. Tyypillisiä asiantuntijaorganisaatioita ovat esim. sairaalat ja yliopistot
– Asiantuntijoiden sitouttaminen on tärkeää yrityksen kilpailukyvyn ja menestymisen kannalta. Sveiby (2001) korostaakin inhimmillisen pääoman ja asiantuntijoiden merkitystä organisaation arvonluontiprosessissa. Hän pitää juuri asiantuntijoiden osaamista merkittävimpänä kaikista organisaation näkymättömistä resursseista. Organisaation helposti arvotettavissa oleva fyysinen omaisuus ja yrityksen aineettomat, suhteisiin sisältyvät omaisuusarvot ovatkin aina seurausta yksilöiden toiminnasta.
—> Onkin tärkeää muistaa, että inhimmillinen aineeton pääoma on kriittistä pääomaa, jota organisaatio menettää aina kun henkilöitä poistuu organisaatiosta: osaavan ammatilaisen lähtö jättää ison aukon paikattavaksi. Tällöin voidaankin puhua hiljaisesta tiedosta.
- Kun eksplisiittisen, ”kuuluvan ja näkyvän” tiedon muoto on pääosin kirjallinen, hiljaisen tiedon luontevin ilmenemismuoto on ihmispuhe. Ihmisten välinen kommunikointi on se keino, jonka avulla yksilöiden hiljaisesta tiedosta voi tulla organisaation omaisuutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
- Drucker (1998) käyttää termiä tietoperustainen organisaatio (information-based organization), jota luonnehtii kolme erityispiirrettä:
- kaikilla organisaatiotasoilla tapahtuva kaizen-periaatteeseen (=kaikkea voidaan kehittää) nojautuva jatkuva parantaminen
- tiedon ja osaamisen tehokas hyödyntäminen
- innovatiivisuus
- Talja puolestaan (2003) puhuu asiantuntijaorganisaatiosta tietoa luovana organisaationa, jossa keskeistä on yksilöiden merkitys itsenäisinä toimijoina ja emergentti (suunnittelematon, prosessissa hahmottuva) strategian muodostus alhaalta ylös-periaatteella korostuu.
—> Tämä nostaa kysymyksen siitä, mikä on strategian rooli ja millaisia asioita ja millaisin keinoin ylipäätään voidaan ohjata ja johtaa ns. ylätasoisesti sunnitellun strategian avulla asiantuntijaorganisaatiossa.
– Asiantuntijoiden johtamiseen yhdistettyjä haasteita ovat mm.
- Asiantuntijoille ominainen kriittisyys. Asiantuntijat ovat usein tietosia siitä, että he ovat hankalasti korvattavissa, ja uskaltavat siksi ilmaista tunteitaan ja toiveitaan muita työntekijöitä vapaammin.
- Työn arvioinnin ja seurannan haasteet. Asiantuntijan työtä on muodollisessa työsopimuksessa vaikea kuvata tarkasti. Työnkuva onkin usein monipuolinen ja työn rajat voivat hämärtyä. Johdon tulisi tukea asiantuntijan työtä ja jaksamisesta huolehtimista sekä työohjauksellisesti että henkisesti.
- Asiantuntijuuden määritelmästä lähtevä tietyntyyppinen kapea-alaisuus. Kapea-alainen erikoistuminen, ts. yksi yhminen hallitsee vain kapean alueen tietoa.
- Tärkeäksi muodostuu myös asioiden konteksti- ja toimijasidonnaisuuden ymmärtäminen. Organisaatiossa on jatkuvasti käynnissä olevia dialogeja sekä merkityksen ja mielekkyyden hakemisen prosesseja. Tätä Weick (1995) kuvaa termillä sensemaking (=mielekkyyden luominen/hakeminen). Yhteisen tahtotilan muodostaminen edellyttää johdolta sensemaking-ilmiön ymmärtämistä.
- Asiantuntijan johtamisessa painottuvat perinteisen johtamisen sijasta ihmisten johtamisen taidot sekä työn palkitsevuuden ja mielekkyyden sekä asiantuntijana kasvun mahdollistaminen.