5.2 Perinteiset johtajuuden teoriat – Perinteiset johtajuuden teoriat jaetaan yleisesti kolmeen ryhmään: Johtajuus luonteenpiirteinä Johtamiskäyttäytyminen Johtajuuden tilannesidonnaisuus 1. Johtajuus luonteepiirteinä teorioissa on lähtökohtana, että hyvä johtaja määritellään hänen luonteenpiirteidensä perusteella. Näin ollen johtajana oleminen perustuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. – Näkökulma kumpuaa johtajuuden piirreteorioista, joista aikaisimmat olettivat, että johtajaksi synnytään, eikä ympäristöllä ole merkitystä. Stogdillin (1948) mukaan […]

” Anna ihmiselle kala, niin hän on kylläinen yhden päivän; opeta ihminen kalastamaan, niin hän on kylläinen koko elämänsä.” – Yleisesti nähdään, että johtajuus on toisten ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamista. – Johtajuus voidaan määritellä arvo- ja valtalatautuneena ihmisten välisenä  vastuullisena vaikuttamisen prosessina. Siinä ihminen pyrkii saamaan toiset ihmiset ymmärtämään ja hyväksymään sen mitä ja miten on […]

– Organisaatiomuutoksessa on kyseessä uuden idean, ajattelu- ja toimintatavan omaksuminen, joka edellyttää ihmisiltä oppimista. Muutos voi olla äkillinen tai vähittäinen, suuri tai pieni. Muutostyypit – Muutostyypin tunnistaminen on tärkeää, koska erilaisissa muutoksissa edellytetään erilaista toimintaa. Nadler ja Tushman (1990) jaottelevat organisaation muutostyypit neljään tyyppiin: 1. Ennakoivassa (proaktiivisessa) muutoksessa toimintaa kehitetään varautumalla tuleviin muutoksiin. 2. Reagoivassa […]

– Organisaatiokulttuuri = Jonkin määrätyn ihmisjoukon tai ryhmän jäsenten yhteiset ajattelu- ja toimintatavat, ns. perusolettamusten malli, joka on syntynyt ryhmän käsitellessä ulkoiseen sopeutumiseen tai sisäisiin ristiriitoihinsa liittyviä ongelmia. —> Koostuu suhteellisen pysyvistä ja yhteisesti jaetuista arvoista, uskomuksista, tavoista, perinteistä ja käytännöistä, jotka opitaan ryhmässä toimimisen kautta. – Näkemyset organisaatiokulttuurista on jaettavissa kahteen pääryhmään (Aaltio-Marjosola 1992): Organisaatiolla […]

Organisaatiorakenne – Organisaatiot ovat syntyneet ihmisten yhteistoiminnan järjestämiseksi, ja organisaatiorakenne muodostaa keskeiset puitteet tälle yhteistoiminnalle. Niiden tarkoituksena on ihmisten tarpeiden tyydyttäminen. – Organisaatiorakenne kuvaa organisaatiossa toimivien ihmisten välisiä suhteita, ja määrittelee jäsenten tehtävät, vastuualueet, työroolit sekä kommunikaatioverkostot. —> Rakenne mahdollistaa johtamisen, ja tarjoaa organisaation jäsenille yhteisen näkemyksen toiminnan järjestämisestä, työnjaosta sekä ohjaussuhteista. Sen perusteella voidaan […]

– Peter F. Drucker puhui tiimeistä jo 1950-luvulla. Tunnetumpia tiimityön sovelluksia ovat tehtaiden tuotantosolut ja laatupiirit.  – Tiimityö liitetään usein laatujohtamiseen, kuten myös organisaation oppimiseen. Tiimien tavoitteet ovat organisaation kehittäminen ja tehokkuuden parantaminen. Käytännössä tiimityön tehokkuus on kuitenkin saattanut tarkoittaa vähempiä henkilöstöresursseja samaan työhön. – Tiimit ovat ryhmätoiminnan yksi muoto, ja nykypäivänä normaali työskentelytapa. Niiden […]

– Ihmiset liittyvät ryhmiin saavuttaakseen yhteisiä tavoitteita tai tyydyttääkseen sosiaalisia tarpeitaan. Fyysinen ja henkinen läheisyys luovat edellytyksiä ryhmien muodostumiselle. – Schein (1994) määrittelee, että ryhmä on mikä tahansa lukumäärä ihmisiä (vähintään 2 hlöä), jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja jotka ovat tietoisia toisistaan. Ryhmän jäsenet ovat toisistaan riippuvaisia ja heillä on yhteinen tavoite. – Likert (1961) […]

Työmotivaatio – Työmotivaatio on ihmisen sisäisten ja ulkoisten tekijöiden järjestelmä, joka saa aikaan tavoitteellista työkäyttäytymistä. Työmotivaatiolla on muoto, suunta, kesto ja voimakkuus. Muoto viittaa ihmisen sisäiseen viereystilaan, jota on mahdollista ainoastaan likimääräisesti arvioida. Suunta tarkoittaa, että ihmisen työkäyttäytyminen suuntautuu jonnekin. Ihannetapauksessa organisaation ja työntekijän tavoitteet samansuuntaiset. Motivaation kesto vaihtelee hetkellisestä pysyvään. Motivaation voimakkuus vaihtelee keston […]

– Muutos ja epävarmuus aiheuttavat stressiä työelämässä. Jatkuva kilpailu puolestaan luo tehokkuus ja joustavuuspaineita. Stressistä ja kiireestä onkin tullut jokapäiväinen ilmiö. – Stressi tarkoittaa fyysistä tai henkistä rasitusta, johon elimistö reagoi puolustusmekanismeilla sopeutuakseen tilanteeseen tai palauttaakseen tasapainotilan (Selye 1976). – Nykyisin stressin tutkimuksessa erotetaan toisistaan psykologisesti ja fysiologisesti painottuneet suuntaukset. Työstressi – Yksi työstressiä koskevista […]

– Kiinnostus tunteisiin on herännyt parin viime vuoden aikana. On alettu ymmärtää, että ihminen on työpaikalla kokonainen – tunteita ei voi riisua pois päältä töihin tullessa.  – Tunteiden nousun taustalla on myös monet käytännön syyt, kuten selittävän tutkimuksen rinnalle on  noussut laadulliset tutkimusmenetelmät. Myös organisaatiokäyttyäytymisessä kritiikki kapeasta ihmiskäsityksestä on herättänyt huomion tunteisiin. Tämän lisäksi postmodernille […]