1.5 Tase – Tase kertoo taloudellisen aseman (varat ja velat) tietyltä päivältä. Taseen erät ovat ns. varantosuureita. (tänään sataa, huomenna sataa = kaksi sataa) – Tase muodostuu vastaavaa– ja vastattavaa-puolista, jotka esitetään epälikvidiysjärjestyksessä (epälikvideistä kohti likvideitä).  VASTAAVAA (varat) – Taseen vastaavaa-puolella on yrityksen varat, jotka voidaan jakaa:  Pysyvät vastaavat, tuottavat yritykselle tuloja pidempään kuin yhden […]

1.4 Taseen ja tuloslaskelman laatimisen pääperiaatteet – Tilikausi on ajanjakso, jolta virallisen tilinpäätöksen tulos lasketaan ja jonka päättymispäivän rahoitusasemaa kuvaamaan tase laaditaan. Kirjanpitolaki määrittelee yrityksen tilikaudeksi 12 kk, mutta se voi olla myös pidempi tai lyhyempi poikkeusluvalla (max. 18 kk). Yleisimmin tilikausi on kalenterivuosi, mutta se voi myös olla mikä tahansa vuoden mittainen ajanjakso (esim. […]

– Tilinpäätös on informaatiopaketti yrityksen edellisestä tilikaudesta ja sen laatiminen on lakisääteistä. Sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Tilinpäätös johdetaan kirjanpidosta. Kaikkien kirjanpitovelvollisten on laadittava kultakin tilikaudeltaan tilinpäätös. —> Sisällöstä määrätään kirjanpitolaissa ja -asetuksessa, osakeyhtiölaissa, arvopaperimarkkinalaissa sekä useissa muissa laeissa. Lisäksi määrätään julkistamistavasta- ja ajasta.   1.1 Kirjanpito tilinpäätöksen perusteena – Tilinpäätös johdetaan siis kirjanpidosta, minkä […]

Itselleni kevään kova uurastus tuotti toivotun tuloksen ja paikka Jyväskylän kauppakorkeaan aukesi! Ajattelin kuitenkin tässä syksyn mittaan julkaista vielä koneeni kätköissä olevat muistiinpanot laskentatoimeen ja johtamiseen liittyen. Moni nimittäin kiitteli julkaisemiani markkinoinnin muistiinpanoja ja kertoi niiden olleen hyödyksi omassa opiskelussaan. Kovasti tsemppiä kaikille teille, joilla luku-urakka on edessä!    …Ja hyvä me syksyn uudet opiskelija! […]

– Keskein muutos yritysten ansaintalogiikan näkökulmasta on ollut asiakkaan roolin muuttuminen passiivisesta aktiiviseksi.  —> Ensin asiakasta kohdeltiin passiivisena kohteena. Sittemmin, kilpailun lisääntyessä, yritysten piti ryhtyä houkuttelemaan asiakasta valitsemaan kaikista tarjolla olevista vaihtoehdoista juuri tietty tuote tai palvelu. Pikkuhiljaa alettiinkin kysyä, mitä asiakkaat oikeastaan tarvitsevat tai tahtovat. Seurasi brändi- ja mielikuvamarkkinoinnin aika, jolloin asiakkaille pyrittiin luomaan […]

7.5.1 Yksilösuorituksesta yhteiseen tekemiseen – 1970-luvulta lähtien alettiin yhä enemmän korostaa, että ihminen on sosiaalinen, kokonaisvaltainen toimija, joka yhtäältä on kulttuurinsa tuote ja toisaalta kulttuurinsa tuottaja. – Alaistaitonäkökulma on viime aikoina nostettu johtajuutta ylikorostavan kulttuurin rinnalle, ja johtamis- ja esimiestaitojen ohella on alettu puhua myös alaistaidoista. —> Keskusteluun on nostettu esim. moniääninen johtaminen, jossa johtamisen […]

– Asiantuntijuus ja tieto liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Puhutaankin tietotyöstä, jolloin asiantuntijan tehtäväksi nähdään yleensä abstraktien ja moniulotteisten asioiden ja päätösten parissa työskentely. —> Asiantuntijuutta voidaankin luonnehtia siten, että kun asiantuntija ottaa vastaan tietoa, hän pystyy organisoimaan sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi asiantuntijalla on kyky hahmottaa ja yhdistää tietoa siten, että siitä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. – Moision […]

– Osaamisen ja innovaatioiden yhteiskunnassa tärkein organisaatioiden voimavara on ihmisissä. Sksi johtamisen tulisi keskittyä asioiden johtamisen (management) sijaan ihmisten johtamiseen (leadership). —> ts. johdon olisi keskityttävä ihmisten innon, energian ja jaksamisen kehittämiseen. – Ihmisten johtamisella on pitkät juuret.  Ne ulottuvat aina Lewinin 1930-luvulla suorittamiin klassisiin johtamiskokeisiin, joissa tutkittiin autoritaarisen ja demokraattisen johtamistavan eroja. Warren Bennis […]

– Yhä useammalla alalla tuottavinta pääomaa ovat asiantuntijuus ja tieto sekä näiden jalostaminen ja johtaminen. Henkilöstöriittävyyden lisäksi johtamisen tehtävänä onkin varmistaa, että organisaatiossa on oikeanlaisia osaajia oikeilla paikoilla. – Aineeton pääoma käsitteenä voidaan jäsentää monista näkökulmista. Choongin (2008) mukaan sillä viitataan ei-rahalliseen pääomaan, joka ei ole konkreettista, mutta jolla on arvoa ja joka tuottaa tulevaisuuden […]

– Henkilöstöjohtamisen kehittyminen on kietoutunut organisaatioiden ja johtamisen sekä toisaalta yhteiskunnan kehityskulkuihin. – 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa syntynyt henkilöstöhallinto korosti systemaattisuutta henkilöstöasioiden hoitamisessa. —> Henkilöstöjohtamisen kehittymiselle tästä eteenpäin on ollut tyypillistä ajoittain tapahtuva hyppäyksellinen kehittyminen: uudet käsitteet ovat lyhyessä ajassa korvanneet siihen asti käytetyt. – 1980-luvulla henkilöstöhallinto muuttui henkilöstöjohtamiseksi (Human Resource Management, HRM), joka pyrki tarkastelemaan henkilöstötyötä kokonaisvaltaisemmalla tavalla. […]