– Yrityksien toiminnan suunnittelu, strategioiden valinta ja kilpailuedun ylläpitäminen edellyttävät jatkuvaa liiketoimintaympäristön seuraamista.

– Tekijöitä, joihin yritys ei pysty omien strategioidensa avulla vaikuttamaan, ovat liiketoiminnan reunaehtoja. Ne osaltaan rajoittavat mutta luovat myös mahdollisuuksia. Näitä ovat mm. taloudelliset, poliittiset, demografiset ja kulttuuriset tekijät sekä  ympäristötekijät.

– Seuraavassa listataan joitain merkittäviä tekijöitä Suomen näkökulmasta, jotka omalta osaltaan ovat vaikuttaneet suomalaisen ajankuvan ja liiketoimintaympäristön muuttumiseen:

1. Talvi- ja jatkosotaa seurannut jälleenrakentaminen. Suomen tuli nopeasti kehittää monia teollisuudenalojaan maksettavien sotakorvausten vuoksi.
2. Kaupungistuminen. Omavaraisuuden vähetessä syntyi kysyntä uudenlaisille tuotteille ja palveluille.
3. Naisten siirtyminen työelämään. Naisten ja miesten asemat tasa-arvoistuivat ja perheen tulojen kasvaessa rahaa oli käytettävissä myös muuhun kuin vain perustarpeiden tyydyttämiseen.
4. Koulutustason nousu, työntekijöiden muuttuminen ja tutkimustiedon lisääntyminen. Voimaan tullut yleinen oppivelvollisuus 1920-luvulla. Koulutus muokkasi työntekijöiden ajatusmaailmaa, asenteita ja odotuksia työelämää kohtaan.
5. Parantunut taloudellinen tilanne. 
6. Teknologioiden, informaatiosysteemien ja median kehittyminen. Internetin myötä on syntynyt uusia liiketoimintamalleja.
7. Kehittynyt logistiikka. Muuttunut yksittäisistä toiminnoista eri toimintoja integroivaksi yleiseksi kokonaistoimitusketjujen hallinnaksi.
8. Kansainvälistyminen, globalisaatio ja integraatiokehitys. Maapallo ”kutistunut” parantuneiden liikenneyhteyksien sekä teknologian ja informaatiojärjestelmien kehityksen myötä.
9. Palvelusektorin kasvu ja asiantuntijatyön lisääntyminen. Esim. koulutustason nousu ja teknologian kehitys ovat luoneet perustaa aivan uudenlaisille asiantuntijapalveluille.

– Kiristyvään kilpailuun tuovat lisähaastetta globalisaation nopea eteneminen ja kansainvälistymisen tuomat haasteet, esim. kansainvälisten kilpailijoiden läsnäolo kotimaisilla markkinoilla.

– Skaala- tai mittakaavaedulla tarkoitetaan tuotannon volyymin lisäämisellä saavutettua keskimääräisten kustannusten laskua. Puhutaan suurtuotannon kilpailuedusta, sillä matalammat kustannukset mahdollistavat edullisemman tuotteen.

– Esim. useimmiten Suomen markkinoilla toimivat kansainväliset yritykset ovat monikansallisia toimijoita ja pystyvät hyödyntämään skaalaetuja samalla kun niiden menestyminen ei ole riippuvainen vain yhdestä markkina-alueesta. Tämä pakottaa kotimaiset yrityksen mukaan hintakilpailuun. Osittain tämän vuoksi verkostoituminen on lisääntynyt.

– Myös kilpailuajattelun ja konseptien laajentaminen on vastaus kovenevaan kilpailuun, esim. kaupan alalla tuoteajattelusta on siirrytty palveluiden alueelle.

– Myös tarjonnan kohdentaminen tietylle segmentille voi olla yrityksen kansainvälistymisstrategia.

– Yritykset voivat hyödyntää myös muita operaatiomuotoja kansainvälistymisessä. Tällaisia ovat mm. lisensiointi, franchising ja erilaiset allianssit sekä tytäryhtiöoperaatiot, jossa yritys perustaa pysyvän toimipisteen ulkomaille ostamalla jonkin paikallisen yrityksen osaksi emoyhtiötä. Tytäryhtiö toimii valitun kohdemarkkinan lainsäädännön alaisuudessa, mutta nojaa emoyhtiön strategiaan.

• greenfield-sijoitus, jolloin toimipiste rakennetaan alusta saakka kohdemaahan
• joint venture-operaatio eli yhteisyritys, jolloin tytäryhtiö toimii yhdessä valittujen partnereiden kanssa.