Tag: laskentatoimi

4.3 Rahoituksen kustannukset ja tuotto-odotukset – Yritys voi rahoittaa toimintaansa kolmella eri tavalla: 1. Oma pääoma, sisäinen rahoitus – tulorahoitus Käytetään edellisten kausien voittovaroja. 2. Oma pääoma, ulkoinen rahoitus – osakepääoma Eli osakeannin (osakkeiden liikkeelle lasku) kautta hankittua pääomaa. Yritykset keräävät osakeannilla sijoittajilta omaa pääomaa toimintansa rahoittamiseen. Oman pääoman omistajista eli sijoittajasta tulee yrityksen omistaja. […]

– Strateginen johdon laskentatoimi korostaa yrityksen menestymistä ja kustannusten hallintaa pitkällä aikavälillä. Se tuottaa informaatiota, jota yrityksen johto voi käyttää hyväkseen strategisessa päätöksenteossa.  – Strategisesta johdon laskentatoimesta voidaan erottaa kolme osa-aluetta: Arvoketjuajattelu, jossa pyritään huomioimaan kaikki kustannukset, jotka syntyvät yrityksen lisäksi toimittajille ja asiakkaille. Arvoketjuajattelu ottaa siis huomioon muutkin kuin yrityksen sisällä syntyvät kustannukset. Yrityksen arvoketju […]

– Investointilaskelmia käytetään yritysjohdon apuvälineenä silloin, kun suunnitellaan pitkävaikutteisia tuotannontekijöiden hankintoja, joihin liittyy suuri taloudellinen riski (esim. kalliin tuotantokoneen hankinta). Onnistuessaan investointi voi nostaa yrityksen menestykseen ja epäonnistuessaan aiheuttaa konkurssin. On siis tärkeää, että laskelmat ja päätelmät tehdään oikein ja huolellisesti. – Investointiprosessin kuusi vaihetta ovat: Investointitarpeen tunnistaminen. Millaisia investointeja yrityksessä tulisi tehdä, jotta saavutetaan […]

– Tuotteen hinnoittelu on yritykselle tärkeää, sillä hinta vaikuttaa suoraan tuotteen kysyntään ja näin ollen tuottoihin. – Kysynnän hintajousto (price elasticity) kuvaa kysynnän muutosta, kun tuotteen hintaa muutetaan. Mikäli hinnan muutos vaikuttaa merkittävästi tuotteen kysyntää, sanotaan kysynnän olevan joustavaa. Mikäli hinnan muutos ei vaikuta tuotteen kysyntään, on kysyntä joustamatonta. —> Yrityksen on kyettävä arvioimaan hintajousto, […]

3.9.1 Perinteinen kustannuslaskenta – Perinteinen kustannuslaskenta tähtää suoritekohtaisten kustannusten selvittämiseen. Suoritekohtaisten kustannusten tunteminen on tarpeen hinnoittelua, tuotantoa ja ulkoistamista koskevissa päätöksissä, budjetoinnissa sekä varaston arvon mittaamisessa. – Kustannuslaskentaa on tarjolla eri vaihtoehtoja, joista yritys valitsee itselleen parhaiten sopivan laskentajärjestelmän. Sopivuus riippuu yrityksen tuotteista ja tuotantotyypistä. Tavallisimmat vaihtoehdot ovat: Jakolaskenta (process costing) sopii käytettäväksi, kun yritys valmistaa yhtä […]

3.1 Johdon laskentatoimi, rahoituksen laskentatoimi ja kustannuslaskenta – Laskentatoimi voidaan jakaa kahteen eri näkökulmaan: Rahoituksen laskentatoimi (financial accounting), jota käsiteltiin materiaalin alkuosassa, tuottaa informaatiota rahoittajien tarpeisiin. Sitä kutsutaankin monesti ulkoiseksi laskentatoimeksi. Sitä ohjaavat useat eri lähteistä tulevat ohjeet, suositukset ja lainsäädäntö. Johdon laskentatoimi (management accounting) puolestaan tuottaa informaatiota yrityksen sisäisiin tarpeisiin. Sen tarkoituksena on avustaa […]

– Yrityksen menestystä voidaan mitata: Yrityksen koolla ja kasvulla Kannattavuudella Vakavaraisuudella Maksuvalmiudella 2.2.1 Koko ja kasvu – Yrityksen koko ja kasvu kertovat yrityksen menestyksestä. Kuitenkaan yhtä ainoaa yleisesti hyväksyttyä indikaattoria koon mittaamiseen ei ole olemassa. Liikevaihto (toiminnan volyymi) on yleisin mittari toiminnan laajuudelle ja yrityksen koolle. Taseen loppusumma, eli toimintaa sitoutuneen pääoman määrä on myös yleinen […]

2.1 Tilinpäätösinformaation kaksi roolia – Yrityksen julkistamilla tilinpäätöstiedoilla on kaksi tärkeää roolia sidosryhmien kannalta: Taloudenpitonäkökulman (stewardship focus) mukaan tilinpäätöstietojen on vakuutettava yrityksen oman ja vieraan pääoman sijoittajat siitä, että yrityksen johto on huolehtinut asianmukaisesti yrityksen käyttöön uskottuja varoja. Taloudenpitonäkökulma tarkastelee menneisyyttä – huomion kohteena on päättynyt tilikausi. Investointinäkökulman (investment focus) mukaan tilinpäätös antaa  tietoa rahoittajien […]

1.5 Tase – Tase kertoo taloudellisen aseman (varat ja velat) tietyltä päivältä. Taseen erät ovat ns. varantosuureita. (tänään sataa, huomenna sataa = kaksi sataa) – Tase muodostuu vastaavaa– ja vastattavaa-puolista, jotka esitetään epälikvidiysjärjestyksessä (epälikvideistä kohti likvideitä).  VASTAAVAA (varat) – Taseen vastaavaa-puolella on yrityksen varat, jotka voidaan jakaa:  Pysyvät vastaavat, tuottavat yritykselle tuloja pidempään kuin yhden […]

1.4 Taseen ja tuloslaskelman laatimisen pääperiaatteet – Tilikausi on ajanjakso, jolta virallisen tilinpäätöksen tulos lasketaan ja jonka päättymispäivän rahoitusasemaa kuvaamaan tase laaditaan. Kirjanpitolaki määrittelee yrityksen tilikaudeksi 12 kk, mutta se voi olla myös pidempi tai lyhyempi poikkeusluvalla (max. 18 kk). Yleisimmin tilikausi on kalenterivuosi, mutta se voi myös olla mikä tahansa vuoden mittainen ajanjakso (esim. […]