Tag: markkinointi

– Yrityksien toiminnan suunnittelu, strategioiden valinta ja kilpailuedun ylläpitäminen edellyttävät jatkuvaa liiketoimintaympäristön seuraamista. – Tekijöitä, joihin yritys ei pysty omien strategioidensa avulla vaikuttamaan, ovat liiketoiminnan reunaehtoja. Ne osaltaan rajoittavat mutta luovat myös mahdollisuuksia. Näitä ovat mm. taloudelliset, poliittiset, demografiset ja kulttuuriset tekijät sekä  ympäristötekijät. – Seuraavassa listataan joitain merkittäviä tekijöitä Suomen näkökulmasta, jotka omalta osaltaan ovat […]

– Kiristyvään kilpailuun tuovat lisähaastetta globalisaation nopea eteneminen ja kansainvälistymisen tuomat haasteet, esim. kansainvälisten kilpailijoiden läsnäolo kotimaisilla markkinoilla. – Skaala- tai mittakaavaedulla tarkoitetaan tuotannon volyymin lisäämisellä saavutettua keskimääräisten kustannusten laskua. Puhutaan suurtuotannon kilpailuedusta, sillä matalammat kustannukset mahdollistavat edullisemman tuotteen. – Esim. useimmiten Suomen markkinoilla toimivat kansainväliset yritykset ovat monikansallisia toimijoita ja pystyvät hyödyntämään skaalaetuja samalla […]

– Johtamis- ja markkinointinäkemykset ovat muuttuneet ainakin seuraavilla tavoilla viimeisen vuosisadan aikana: Organisaation sisältä tapahtuva tarkastelu on korvautunut ympäristön ja organisaation välisellä tarkastelulla. Objektiiviset seikat, kuten organisaatiorakenne, ovat saaneet rinnalleen subjektiiviset seikat, kuten kulttuurin. Johtakeskeisen näkökulman on korvannut koko organisaation toiminnan tarkastelu. Tuotanto- ja tuotekeskeisyys on korvautunut asiakasnäkökulmalla. Kielillä, mielikuvilla ja merkityksillä on entistä suurempi […]

– Markkinointi tieteenä syntynyt 1960-luvulla. –> Ennen tätä vallalla tuotantolähtöinen ajattelu aina 1920-luvulle saakka. Yritysten keskeisin toiminto oli tuotteiden valmistus, ns. ”myyjän markkinat”. –> Tätä vaihetta seurasi myyntisuuntainen vaihe, mikä johtui tuotannon tehostumisesta ja varastojen kasvusta. Ainoa tavoite oli saada tuote myytyä. –> Markkinointiajattelu- ja teoria kehittyi tämän jälkeen kuudessa vaiheessa (Kerin, 1996) 1. Markkinointi soveltavana kansantaloustieteenä, 1936-1945 Markkinoinnin perusteiden ja peruskäsitteiden selventäminen. Yleistä […]

– Näkökulma tuli organisaatiotutkimukseen 1980-luvulla. – Organisaatiokulttuurin käsitteestä ei vallitse yksimielisyyttä: Kulttuuri on tapa toimia. Esim. Clifford Geerz määrittää kulttuurin jaettujen merkityksien ja ymmärryksen järjestelmäksi. Kulttuuri on symbolijärjestelmä. – Erilaisten koulukuntien lisäksi kulttuurilla nähdään olevan useita syvyystasoja. Esim. Schein (1985) määrittelee kulttuurin perusoletusten joukoksi, jotka on luotu, kun tietty ihmisyhteisö on sopeutunut ympäristöönsä ja pyrkinyt […]

– Tuli organisaationäkemyksiin 1960-luvulla – Pyrkii selittämään organisaation ja sen ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita – Ajateltiin, että ei ole olemassa yhtä oikeaa organisaatiorakennetta, vaan rakenteen tulee sopeutua ympäristön ominaisuuksiin. – Burns ja Stalker (1961) tekivät ensimmäisen merkittävän tutkimuksen aiheesta. –> Huomasivat yhteyden, että hitaasti muuttuvissa ympäristöissä menestyvillä organisaatioilla oli mekanistinen rakenne ja nopeasti muuttuvissa ympäristöissä menestyvillä […]

– Sai alkunsa Hawthornen tehtailla Mayon tekemistä kokeista vuosina 1924-1932. – Näkökulma tutkimusasetelman taustalla oli tayloristinen. – Tutkimuksissa työtuloksen nousua ei selittänyt fyysisten työolojen tai työetujen parantuminen, vaan sosiaalisten työolojen kehittyminen. –> Mayo päätteli tärkeimpien tekijöiden työelämässä olevan esimiesten ja alaisten hyvät suhteet ja työryhmän kiinteys. – Edellä mainittujen tekijöiden ohella myös koehenkilöihin kiinnitetty huomio […]

– Klassisissa teorioissa organisaatioiden toimintaa tarkasteltiin sisäisten toimintojen tehokkuuden kannalta. Menestystä ajateltiin saavuttettavan yksinkertaisella organisaatiorakenteella ja tehtävänjaolla, missä ihmiset olivat välineitä. – Organisaatiot nähtiin systeemiteoreettisesti ajatellen suljettuina järjestelminä, joka soveltui: hitaasti muuttuviin olosuhteisiin. oloihin, joissa oli vain yksinkertaisia ongelmia ratkaistavina. oloihin, joissa oli käytettävissä vain vähäisen koulutuksen saanutta työvoimaa. tekniikka oli alkeellista. -Klassisen organisaation periaatteita […]