Joukkohaudasta kukkapenkiksi
Edellisessä blogissani kirjailinkin hieman, että nyt työn alla on puutarha. Tosiaan joskus tammi/helmikuussa löydettiin kohtuuhintainen puutarhasuunnittelija tekemään meille puutarhaan suunnitelman. Aluksi ajattelin, että miettisi koko puutarha-arkkitehtuurin kivineen ja pengerryksineen, mutta näköjään fokus oli noissa rehuissa. No, mutta ihan hyvän suunnitelman siihen hintaan teki. Ilman suunnitelmaa, piha varmaan olisi täynnä kaikenkarvaista kasvustoa, jonka kukkien loisto ylittäisi 25 000 epätahtiin vilkkuvaa italialaista jouluvaloa.
No tämän päivän projekti olikin sitten tuo surullinen joukkohauta, joka olisi ollut todella helppo projekti, mikäli toimitusketju ei olisi brakannut niin pahasti. Kaivinkone mellasti pihamaalla maanantaina ja hiekka saatiin pihalle vasta torstai-iltana. Aluksi kunnianhimoinen ajatus oli levittää se silloin, mutta haaveeksi jäi.
Siinä sitä työmaata sitten olisi. Kuoppa on 60 cm syvä ja pohjalle pitäisi laittaa juuripeite ja päälle lapioida 30 cm hiekkaa. Taustalla sitä hiekkaa vähän näkyykin. Innolla odotan tuota lapioimisurakkaa. Aloitetaanpa. 3000 kiloa hiekkaa montun pohjalle. Alku sujuikin hienosti, mutta kun oli hanskat kateissa ja normityö on lähinnä hiiren naksuttelua, alkoivat rakot mukavasti nousta pintaan.
Tuossa näkyy hyvin nuo eri kerrostumat. Tonttimme on savimaalla ja jotta tässä saisi jotain tolkullisesti menestymään, pitää hieman maanvaihtoa tehdä. Tosiaan, ensin 60 cm syvä monttu, alle juurikangas, noin 30 cm hiekkaa ja sitten päälle lapioidaan 60 cm multaa. En kyllä ymmärrä miksi sen maan pitää tulla 30 cm normaali maanpinnan yläpuolelle, liekö sitten kompensoiden painumisen sitten. Tässä vaiheessa kämmenet olivat jo niin huonossa hapessa, että enään ei edes sattunut. Tuskan asteella oltiin sitten siirrytty jo käsivarsiin ja niskaan. Takana vasta 1500 kiloa hiekkaa ja 3 kuutiota multaa.
3000 kiloa hiekkaa, 8 kuutiota multaa Fiskarsin etukuormaajalla lapioitu ja 4 1/2 tuntia myöhemmin maisema näyttää tältä. Paljon kivemmalta näyttää, kuin räyhäinen monttu pihassa. Jahka kasvit ottavat kasvaakseen ja taustalla oleva nurmikko herää, niin eiköhän tuosta aika kivannäköinen tule. Vähän on toki vielä viimeisteltävää. Joitain perennoja tuohon tulee (mitä ne sitten liekään) ja kuorikate niin valmista alkaisi olla. Tai no, ainakin tältä osin. Joku viidakko on suunniteltu toiselle puolen taloa ja toivon todellakin, että istutukset voi pääsääntöisesti tehdä maanpinnan päälle tms. Siellä nimittäin noin 10 cm multakerroksen alla odottaa ilmeisesti kivenlouhimon jäänteet. Joka kerta kun lapion iskee maahan, niin saa odottaa 2 minuuttia, että resonanssi käsivarsissa loppuu.