Hifistelyä kasvihuoneessa

Vähän yli 2 vuotta kulunut siitä, kun maa avattiin ja unelmiemme laajennus rintamamiestaloon alkoi. Nämä laajennus projektit eroaa uuden rakentamisesta siitä, että laajennuksessa huomio on töllissä, kun taas uusiorakentamisessa suunnitelmat ovat kokonaisuudesta. Toinen ero on se, että kun laajentaa, niin aina tulee jänniä ylläreitä ja budjetit on tiukoilla. Siinä vaiheessa tingitään sitten pihasta ja rakennellaan ne sitten myöhemmin. Sama tän kanssa. Alusta alkaen oli pihaan suunnitteilla isompi kasvihuone, mutta kun reaaliteetit iskivät, sai se väistyä. Nyt on kuitenkin sen aika ja tässä tarinaa siitä. Muutenkin suunnitelmissa (toiveissa) olisi tämän kesän aikana viimeistellä piha siihen kuntoon, kuin alunalkaen olimme sen miettineet. Katsotaan kuinka käy.

Noh, edellisessä bloggauksessa ylpeänä juttelinkin kasvihuoneesta. Nyt on siis viimeistelyn aika. Mitään järkeähän tässä harrastuksessa ei ole rahallisessa mielessä. Espanjan tehotuotannon ansiosta kurkut, tomaatit jne. kannattaisi ehdottomasti ostaa kaupasta, mutta kyllä siinä on selvä makuero kun oman maan marjoja syö. Tiedä sitten onko kyse mielikuvasta, yöttömän yön taiasta vai mistä, mutta on ne vaan niin eri makuisia. Ja on se ihan mukavaa leppoisaa puuhaa.

Kasvihuone

Käänsin edelliseen kasvihuoneeseen nähden sisäänkäynnin toiseen suuntaan. Siitä tuli pieni pohdinnan paikka, kun tuli hieman rinnettä ja sellainen sepeli rinne ei ollut esteettisesti mitenkään mukava, eikä kyllä millään muullakaan tavoin käytännöllinen. Tai pitihän se paljasjalkaiset lapset poissa, kun ikävähkösti viiltelivät jalkapohjia. Viime vuonna edukkaasti möin kaikennäköisistä jämäpaloista tehdyn graniittiparkkipaikan pois, mutta en ennenkuin olin itse napsinut pois parhaat palat. Silloin ei vielä ollut käsitystä mihin noi voisi tunkea, mutta löytyi nyt sitten kätevä käyttökohde. Ei muuta kuin lisää sepeliä, asennushiekkaa ja lapio vatupassilla maa suoraksi. Siitä syntyi sitten ihan hyvät portaat. Keskelle jätin tarkoituksella railot. Ajatuksena askarrella pienet valumuotit ja laittaa betonilla pieni pyöräura kottikärryille. Voi sitten vauhdikkaasti hurauttaa kottareilla torppaan sisään…tai sitten kipata koko kuorma pitkin pientareita, kun menee ohi.

Kasvihuoneen maisemointia

Ihan pelkkiin portaisiin ei kylläkään oltu tyytyväisiä. Tiedä sitten minkä pirunpellon päällä asumme, koska joka kerran kun lyö lapion maahan nousee jotain jäätäviä kivenmurikoita. No, tällä kertaa niistä oli ihan hyvää käyttöä ja askartelin niistä kukkapenkit. Kekattiin muuten sellainen juttu, että täällä meillä päin nuorisovankilassa tehdään vangeista kukkakauppiaita. Ja hyviä kukkia viljelevätkin. Erittäin edukkaasti saimme kaikenlaisia kasveja mukaan ja kun ne maahan laittoi, niin alkoi meidänkin maisema näyttää paremmalta. Jahka vielä alkavat kukkimaan, niin toivottavasti näyttää vielä paremmalta.

Automaatti kastelija

Hommattiin kasvihuoneeseen myös tuollainen automaattikastelija. Nerokas keksintö. Vaikka nyt peruskoulussa fysiikka / biologia ei nyt ollutkaan ihan kiinnostuksen kärjessä, tuo diffuusiolla ja vedenpaineella toimiva kastelija on nerokas. Automaagisesti tunnistaa, kun maa on liian kuiva tai kostea ja säätelee kastelua. Tätä kautta ei tarvitse naapereita tai sukulaisia kiusata kasteluavuksi. 

Kasvihuoneen lämmitin

Kuten sanoin, ei tässä harrastuksessa rahallisesti ole mitään järkeä, mutta kaikkein kurjin on se, että pistät siemenestä alkaen kasvatetut kasvit maahan ja tulee herra halla kylään. No nyt ei enää haittaa. Hommattiin tähän termostaatilla toimiva lämmitin. Nyt jos lämpötila laskee alle 10 asteen, niin lämppäri alkaa hönkimään lämpöä ja ainakin periaatteessa pitäisi kasvit selvitä hengissä. Katsotaan millainen kasvatuskausi tulee. Ehkä joskus rakennusprojektien lomassa postaan tänne muutaman kuvan joko kukoistavasta puutarhasta tai täysin kuolleesta aavikosta.

Nyt on toivottavasti odotettavissa rivakampaa edistymistä myös muilla rintamilla. Kotikaupungissamme oli sellaine ohjelma, että sai nuoren kesätyöläisen 2 viikoksi tekemään 6 h päivässä töitä. Palkkaa piti maksaa tyyliin 250 eur ja siitä saa myös kotitalousvähennyksen. Aivan mahtavaa. Apuja hommiin, nuori saa töitä ja kaupunki tms. maksaa myös osan palkasta. Eli TES hinta. Ei mitään riistoa, nuori saa työkokemusta ja taskurahaa, sekä valtio verotuloja. Win-Win…

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli DIY