Pikkasen reilu viikko vierähtikin edellisestä blogi postauksesta. Nyt ollaan sitten saavuttu tilanteeseen, jossa rakennustyömaa sähköjä, LVI:tä ja terassin laseja lukuunottamatta onkin sitten kokonaan siirtynyt omalle vastuulle. Tiedä sitten, onko nämä niitä päätöksiä, miten hyvin edenneestä rakennusprojektista tuleekin ikiprojekti. Kieltämättä vähän itseänikin mietityttää. Tekemistä on sisäpinnoissa todella paljon ja samaan aikaan olen todennut, että viikolla näitä hommia ehtii tekemään todella vähän. No katsotaan kuinka käy. Juhannus meni savupiippuja purkaessa, ehkä joulu menee paneloinnissa ja uusivuosi lattiaa tehdessä.

Täksi viikonlopuksi olimme saaneet apuja. Odotimme 5 lisäkättä, mutta flunssa verotti sen verran, että paikalle saapui 3. Siltikin, hyvä hyvä, kaikki apu on tarpeen. Ajatuksissa oli siirtyä tekemään poikien huoneen katon panelointia….

Sen ajatuksen saikin heittää sitten samantein roskiin. On aivan järjetöntä paiskoa kattoon panelia, kun seinät olivat vielä kittaamatta ja maalaamattakin. No, kyllähän ne sinne saisi, mutta samalla saisikin viettää vuosikymmenen askarrellen paskarrellen teippauksien kanssa. Sinänsä katto paneelit olisivat tärkeät, että pääsisi puhaltamaan yläpohjaan villat, mut tällä mennään. Syy, miksi kittaukset oli jääneet vaiheeseen löytyy lattiasta. Parin metrin matkalta, (jossa ennen oli viileä varasto) lattia heitti 15 mm, joten oikaistiin siis lattia. Olisi siinä vähän ihmetellyt, kun parketti olisivat lattialla banaanilla. Kuvassa näkyy myös ”salaluukku” poikien makuuhuoneiden välissä. Pitää miettiä miten tuon naamioi, mutta lapset ovat ainakin ajatuksesta innoissaan 🙂

Eli, aiottu panelointi kääntyikin siis melkoiseksi hionta ja kittausurakaksi. Valitettavasti sitä ei finaaliin saatu, kun daamit ulkopuolella vaativat apuja.

Syy avun tarpeeseen oli tämä…Viime viikon urhean polttopuutaisteluni jälkeen totesin, että peli on menetetty. Se määrä ja se vauhti, jota niitä ehti käsitellä, olisi tarkoittanut sahaamista ensi kesään saakka. Pakko oli luovuttaa ja vuokrata pihaan kuormalava. Edelleen harmittaa, kun taas hurahti sellainen 250-300 euroa pelkkään lavavuokraan 3 päiväksi ja päälle tulee roskankäsittelymaksut 89 euroa/tonni.  Tossa todennäköisesti on jotain 3 tonnia tavaraa. Mutta kiva, maksan siitä, että saan viedä taloni poltettavaksi, jotta voin ostaa sen sitten sähköntuotannon muodossa takaisin, plus siirtohinta.

Tuon lastin tekemiseen hurahtikin sitten loppu lauantain iltapäivä ja sitten myös suurin osa sunnuntaita. Polttopuita tuli silti tehtyä sellainen 3 mottia ja tänä aamuna piti pick upillakin viedä erillinen kuorma, kun lava tuli täyteen.

Kun roskat saatiin vihdoin hoidettua (ei valitettavasti kaikkia, vielä löytyi sitä pirun Gyprocia ja muovijätettä) pääsi keskittymään vähän rakentavampaan tekemiseen. Nimittäin kauan laistamaani räystäslautojen maalaukseen. Aloin katselemaan noita telinevuokria ja ne on ihan järkyttäviä, joten todettiin, että niistä on pakko päästä eroon. OVH Cramolla on parhaimmillaan 1500 euroa/kk. Me nyt saatiin onneksi 40% alennus, mut silti. 900 eur/kk jostain alumiini kasasta. Oli siis pakko nielaista ja mennä pelkäämään, mutta lopussa kiitos seisoi. Nyt on kaikki paikat maalattu ja sähkömieskin kävi pelkäämässä huojuvilla telineillä ja asensi meille TV antennin. Tiedä sitten kauan sitä oikeasti tarvitsee, kun meille tulee kuparin yli Sonera Viihde ja on ollut antenniverkon telkun katselut vähän vähissä muutenkin.

Mutta palatakseni vielä tähän telinevuokra asiaan. Jos joskus mieleni vielä nyrvähtää ja alan rakentamaan jotain (esim. Roskiskuorman takana näkyvää pihasaunaa ensi vuonna), niin ostan omat telineet. Katsoin, että vastaavia ammattikäyttöön myytäviä telineitä myydään hintaan 2300 eur +alv. Meilläkin nuo telineet olleen melkein 3 kuukautta, eli on osto jo maksettu, mutta tuossa yhtälössä jäisi jotain myytävääkin.

Oli sitten pakko hyväksyä yksi kosmeettinen haittakin, eli pintaveto. Alkaa tämä rakenteiden purku tulemaan jo korvista ulos ja kun sähkömies sanoi, että puretaanko vai vedetäänkö pikku pintaveto, niin ei hirveän kauaa tarvinnut asiaa miettiä. Yläpohjan kautta ei päästy tuohon millään järkevällä tavalla ja ajatus lisäpaneeleiden repimisestä ei tuntunut hyvältä.

Mut siis tästä mä oon niin tyytyväinen. Tässä kuvassa näkymä vanhasta ruokailuhuoneestamme (nykyisin nukumme tuossa lattialla patjoilla) keittiöön. Siis avarsi aivan julmetusti koko taloa ja sokkeloisuus loistaa poissaolollaan. Taustalla näkyy myös saareke, johon jollain magialla pitäisi loihtia DIY tyyliin betonikansi. Katsotaan kuinka käy. Jos onnistuu hienosti, tehdään loputkin betonilla. 

Myös tästä olen tyytyväinen. Nyt kun työmiehet ovat poissa, niin pääsi ottamaan lattialta suojapaperit pois. Mielestäni toi lattia on todella hyvän värinen ja verrattuna edelliseen kopperoon, niin on tilaa kaikille taloustekemisille ja tuosta on mukava sitten saunasta mennä terassille vilvoittelemaan.

Tälläistä tällä kertaa. Pari seuraavaa päivää olenkin ”lomalla”, eli hoidan lapsia. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi silloin.