Tulikin sitten oltua pari päivää evakossa. Kesäkuussa todettiin, että jossain vaiheessa eteen tulee tilanne, jolloin tämä lapsiperhe ei vaan yksinkertaisesti pysty asumaan talossa. Kalenteria ja projektisuunnitelmaa arvottiin kovasti ja päädyttiin tähän viikkoon olla poissa. Välillä projekti eteni hieman hiljaisemmalla liekillä, joten vedettiin sitten merkittävästi pidempää päivää väsymykseen asti, jotta saatiin aikataulua kiinni. Maanantai-iltana työpäivän jälkeen lähdettiin evakkomatkalle Hankoon ja tänään iltapäivällä palattiin.

Maanantai-iltapäivällä töiden jälkeen oli pakko käydä pikaisesti kurkkaamassa tilannetta. Ennakoitu evakkoretki oli oikea ratkaisu, koska eteisen lattia oli saanut ylleen tasoitteen. Voin edelleen sieluni silmin kuvitella tilanteen, jos olisimme jääneet torppaan. Koko perhe yrittää istuskella olohuoneessa ja meidän 2-vuotias tehotyttömme tulisi paikalle yltäpäältä laastissa ryynättyään tasoitteessa. Ilman kommelluksia kylläkään evakkoretki ei onnistunut. Otin ajomatkalla vielä yhden puhelinpalaverin ja 30 minuutin ajon jälkeen huomasimme, että ihan hyvä, mutta vuokramökin avaimet jäivät kotiin. Siinä sitten U-käännös ja uusi yritys.

Miniloma itsessään oli mitä mainioin. Sää suosi ja lapsilla oli todella hauskaa. Taisivat myös olla tyytyväisiä siihen, että äiti ja isi ehtivät oikeasti viettää aikaa heidän kanssaan, eikä vain olla rakennuksilla tai budjetoimassa projektia. 

Takaisin tulo oli kyllä wau-hetki. Matkalla kotiovelle törmäsimme putkimieheen, joka kertoi juuri saaneensa vedet takaisin taloon. Oli ollut vedet poikki pari päivää. Jälleen kerran kiittelin ajoitustamme olla poissa työmaalta. Ulko-oven avatessa vastassa olikin aivan mahtavan näköinen eteisaulan lattia. Tämähän oikeasti alkaa näyttää talolta o/. Nyt kun päästään projektissa tähän vaiheeseen, kaikki ne mielikuvat, joita alkuvaiheessa oli, alkavat konkretisoitua. Siis aivan mahtava fiilis.

Toinen kuvakulma lattiasta ja jakotukit lattialämmitykselle. Lattialämmityksen hyvä puoli on se, että kun jalat ovat lämpimät, niin pystyy laskemaan huoneenlämpöä asumismukavuudesta tinkimättä. Laskennallinen säästö tuolla on noin 8%. Toinen kiva puoli on se, että pientenkin nippeleiden vainoharhainen kilpailutus on tuonut meidät tilanteeseen, että olemme alittamassa budjettia. Joten nyt pystyy miettimään myös elämää helpottavia ratkaisuja, joten otamme tuon lattialämmityksen digitaalisen termostaatin taakse, jolloin säätö on helpompaa ja tarkempaa.

Kurkkaus tulevaan keittiöön toi toisen mairean hymyn huulille. Sekin alkaa saada muotoaan ja aivan mahtavat tilat. Teimme talossamme täydellisen keittiöremontin vuonna 2009 ja vaikka keittiömme modernisoitui merkittävästi 2 asiaa jäi harmittamaan. 1) yleisesti ottaen, tilaa oli rajoitetusti ja kaappitila loppui käytännössä kesken 2) ostimme 160cm leveän Festivo jää-pakastinkaapin ja kun oven avasi, niin kukaan muu ei pystynyt tulemaan keittiöön niin kauan kuin ovi oli auki. Nyt ei tarvitse näistä enää huolehtia. Vihdoinkin kunnolla tilaa kokkailla… 

Kodinhoitohuoneeseen oltiin saatu kansilevy ja vesivedot tehtyä. Huomenna saadaan sitten pesukone kytkettyä käyttökuntoon ja ei yhtään liian aikaisin. Ollaan käytännössä viikon verran pesty pyykkiä joko minun äidin toimesta taikka sitten naapurin pesukoneella. (Suurkiitos muuten siitä, olisi hieman ollut ikävää mennä töihin tuhnuisissa vaatteissa). Sen verran on pakko tässä vaiheessa sanoa, että putkimiehet ja kirvesmiehet eivät ilmeisesti ole kauhean tiimihenkisiä. Nytkin jouduimme puhelimitse ohjaamaan ko. porukoita työvaiheiden kanssa, että lopputulos saatiin aikaiseksi. Putkarit eivät ilmeisesti vasaraan tartu ja kirvesmiehet sitten taas eivät kovinkaan innokkaasti ahkeroi putkimiesten kanssa. No, onneksi saatiin asia järjestymään soittelemalla vuorotellen putkari / kirvesmies /putkari / kirvesmies.

Sen verran oli iltaa vielä jäljellä, että intouduimme asentamaan kaapistojen ovia kiinni runkoihin. Tätä jatkettiin parisen tuntia, kunnes alkoivat lapset väsyä….

Toinen kuvakulma. Nyt tässä odotellaan, että nuorimmainen on nukahtanut ja pääsee jatkamaan loppujen kaapinovien kanssa. 

Sen verran on sivustalla tapahtumia ollut, että jouduimme lainaamaan toista kirvesmiestämme toiselle työmaalle pariksi päiväksi. Tästä johtuen lyhty ei ole juurikaan edistynyt. Käsittääkseni huomenna lyhdyn rakentaminen jatkuu taas. Huomenna on sitten taas meillä molemmilla työpäivä, joten luullakseni illalla pääsee sitten aloittamaan keittiön maalauksen kanssa. Pitää hieman miettiä, että mitä sitten viikonlopulle varaa, mutta eiköhän KHH ja keittiön maalaus tule ensiksi ja pitää katsoa, jos ehtisi tekemään yläkerran makuuhuoneiden lattiat valmiiksi. Itseasiassa yksi projekti voi ajaa kaiken tuon edelle: ulkovuorilaudat täytyisi maalata. Tähän vuodenaikaan niiden kuivumiselle täytyy varata hyvin aikaa. Taitaa taas loppua tunnit vuorokaudesta kesken!

3 päivää tuli oltua työmatkalla ja sillä välin työt jatkuivat jälleen muiden voimin. Kotiin paluu, kun on ollut poissa on aina yhtä jännittävää. Ensi lapsille ja emännälle tuliaiset ja vaihdetaan pikaiset kuulumiset. Sitten onkin pakko livahtaa katsomaan, että mitä on saatu aikaiseksi. Ehkä suurin toiveeni kohdistui vanhaan osaan rakennettavaan lyhtyyn. Olin toivonut, että ikkuna olisi löytänyt jo tiensä oikealle paikalleen.

No, vielä ei ikkuna ollut paikalleen liihoitellut. Olin hieman oikonut ajatuksissani eri rakennusvaiheita ja ihan hyvä, että paikanpäällä on myös ammattilaisia, jotka tietävät mitä tekevät. Olisi saattanut tulla talvella hieman kylmä, jos oltaisiin minun rakennustavalla edetty, eli ikkuna, ilmasulku, sisustus ja laudoitus. Ihan hyvä on kuitenkin nuo tuulensuojalevytkin laittaa ensin.

Tai jos nuo villat olisi jättänyt pois, niin kesällä varmastikin olisi ollut ilmavaa ja talvella sitten ihmetellä, että miksi vesilasi elokuvahuoneessa vetää huuruun ja jäätyy.

Vihdoin löytyi kadoksissa ollut LVI-asentajammekin. Kuulemma materiaali ei ollut tullut sovittuun hetkeen ja siitä johtui viikon hiljaiselo. Nyt niitä putkimiehiä tuli sitten kaksin kappalein ja alkoi tulosta syntymään. Talossamme on 1995 tehty täydellinen putki-ja käyttövesiremontti. -90 luvun tyyliin, oltiin vanhan osan lattialämmitys vedetty suoraan käyttövedestä. Varsin tehokas ratkaisu, mutta käyttömukavuus siinä oli vähintäänkin kyseenalainen. Laitoit lattialämmityksen päälle, niin 70 asteinen vesi melko nopeasti lämmittää lattialaatat. Vilu lähti nopeasti ja prosessin seuraava vaihe oli miettiä, että jos sukkani ovatkin jotain keinokuitua, niin sulavatkohan ne jalkaan, kun tuo lattia hohkaa. Sitten lattialämmitystä ihan pienen naksun verran pienemmälle, niin palattiin jääkauteen.

Eli tässä rempassa siirrämme myös lattialämmityksen ihan normaaliin lämmityspiiriin ja teemme kokonaan uudet käyttövesipiirit. Jakotukkeja tuohon eteiseen ja yläkertaan jonkun verran tulee, mutta kun ajattelee, että lattioissa kiertää noin 500 metriä putkea, niin ihan vähällä ei selvitä. Pitää vähän pohdiskella, että miten tuon hässäkän sitten piilottaa. Varmaan tehdään siihen joku kotelo ja eteen tulee kuitenkin kiinteä eteisen kaappi, niin eiköhän se sillä hoidu.

Pieni koominen mokakin tapahtui työmaalla. Putkimiehet purkivat kaikki vanhat vesivedot pois ja kytkivät ne uudestaan. Muuten hyvä, mutta meni vain vahingossa väärinpäin. Vessanpönttö olisi varmastikin pysynyt paljon puhtaampana, kun sinne ajetaan tulikuumaa vettä. Vesilaskussakin olisi säästänyt, kun suihkussa tulee pelkästään jääkylmää vettä. Karmean kiroilun saattelemana homma saatiin kuitenkin oikealle tolalle.

Yläkertaankin oli ilmestynyt ensimmäiset ajatukset pikkukylpyhuoneen seinistä. Vesijohdotkin oltiin saatu vedettyä jo ja seuraavaksi kaikki putket vielä painetestataan, ennenkuin aletaan vetämään pintoja umpeen. Ei olisi kauhean kivaa, jos koko kämpän saisi kasaan ja sitten jossain lattian välissä olisi joku maanantaikappale, joka ruikkisi vedet pitkin poikin rakenteita.

Siinä se perjantai illan pällistely olikin sitten. Toki muutakin oli tapahtunut, mm. ikkunoiden karmien laittoja, pakkelointia yms. pintoja varten.

Lauantai alkoikin sitten helvetillisellä Ikea reissulla. Eri vaihtoehtoja pohtiessamme, niin totesimme, että ehkä isot rahalliset panostukset huoneeseen, jossa kumpikaan ei erityisesti halua aikaa viettää, olisivat hukkaan heitettyjä. Joten Ikean kalusteet tarjosivat meille juuri sopivan hinta-laatu suhteen. Henk. koht. inhoan Ikeassa asiointia, koska 1) sieltä ei koskaan voi poistua ilman, että on ostanut jotain muuta kuin sinne meni ostamaan 2) muut asiakkaat tuntuvat olevan kuin 2-vuotiaita. Pää pyörii, silmät suurina palloilevat edessä eivätkä käsitä yhtään, mitä ympärillä tapahtuu.

No, sama homma tälläkin kertaa. 4 tuntia Ikeailua myöhemmin pääsimme kotipihaan. Lastina siis kaikki kodinhoitohuoneen kalusteet, eli 600 kiloa ja 1,3 kuutiota tavaraa. Onneksi tuli tuo rekka hankittua, niin hyvin mahtui kaikki.

Tästä se kalusteasennus sitten lähti. Asennus itsessään on helppo, mutta tuo mittailu on hanurista. Helppoa tuo olisi suoraan lattiaan, mutta kun kyseessä on tila, jonka lattiassa on viemäri ja kaadot, niin se antaa siihen lisähaastetta.  Tarpeeksi mittailua, tarpeeksi eiku eiku, niin kyllä se lopulta onnistuu.

Tässä mennään nyt. Oli tuossa hetkeksi pakko lopettaa, kun pitää saada lapsetkin nukkumaan. Vielä olisi siis jäljellä 1 matala yläkaappi, 4 korkeaa kaappia ja koko alakaapisto tasoineen. Jahka nuo viikarit menevät nukkumaan, niin valonheitin esiin ja salakähmäinen yöllinen työskentely alkaa…