Erinäisiä pohdintoja ja vähän etenemistä
Vanhan talon laajennus on aika jännä juttu. Tarve määrittää vision, että mitä halutaan. Visiota voi alkaa hahmottamaan paperille ja mielikuva lopputuloksesta ohjaa sitä, mitä työ tulee pitämään sisällään. Perustyövaiheet uuden ja vanhan rakentamisessa ovat samat, mutta käytännön toteutuksessa törmää usein ylläreihin, jotka vaativat tuumaustaukoja. Vastaavasti, kun talossa on tarkoitus elää samalla kun laajentaa ja muokkaa vanhempia rakenteita, joutuu miettimään perheen migraatiota eri välivaiheiden välillä.
Laajennusosaa tehdessä, suurimmat mietintähetket aiheutti uuden kytkentä vanhaan. Se mitä ei aiemmin ollut olemassa, oli aika suoraviivaista tekemistä. Suunnitelmat selvät, ei paljoa tarvinnut toteutustavasta kiistellä. Siinä vaiheessa, kun uutta alettiin kytkemään vanhaan alkoikin sitten tuumaustauot. Vanhaa maailmaa ei oltu millään tavalla piirrustuksissa dokumentoitu ja jos oli, niin todennäköisyys niiden paikkansa pitävyydelle oli vähintäänkin kyseenalainen. Eteen tuli pulma, piti miettiä soveltuva ratkaisu ja toteuttaa se.
Nyt kun olemme tekemässä muutoksia vanhaan osaan, niin aiemman soveltamisen rinnalle tuli toinen haaste, eli miten pyörittää elintilaa niin, että voidaan siirtyä muutoksen alta samalla kun saada elämiseen liittyvät asiat hoitumaan. Meillä on siis jatkuva migraatio käynnissä vanhan ja uuden välillä. Viime viikolla räjähti poikien makuuhuone ja tilapäinen elintila löytyi yläkerran aulasta. Ei täysin ideaali paikka nukkua, mutta ajaa asiansa. Ensi viikolla räjähtää sitten vanhempien makuuhuone. Toissa viikolla katsoin, että tila loppuu kesken, joten työmaalla kiihdytin uuden kodinhoitohuoneen tekoa. Sinne saadaan lisää tilaa, jonne voimme siirtää olohuoneen kalusteet väliaikaisesti ja tuleva kortieerimme tulee olemaan siis olohuone.
Mitään luksustahan tämä ei ole ollut, mutta jos jotain uutta haluaa saada, niin joitain väliaikaisia kompromissejakin pitää tehdä, ellei resurssit ovat rajattomat ja harvoilla ne ovat. Joten palattiin perusasioiden äärelle. Perustarve on uni ja toive on, että sen voi nukkua rauhassa. Sekundääristä oli sitten unen lokaatio. Uni tulee olohuoneen lattiallakin ja järjestely on tilapäinen.
Mutta sitten siihen mitä on saatu aikaiseksi. Oma kontribuutioni on ollut melko minimaalinen tällä viikolla. Hetken ehdin hiomapaperin kanssa huiskimaan ja muutoin projektia on edistetty muiden toimesta.
Illalla kotiin ajaessa tuleva kattolyhty on jo saanut muotonsa. Kattoprofiilin muutokset on tehty ja raskaimmat työvaiheet on tehty. Seuraavaksi lähdetään asentamaan ikkunoita paikoilleen.
Kipinkapin kirmasin tukkaputkella yläkertaan, että miltä tuo lyhty näyttää rakenteiden osalta. Uudet palkit oltiin ajettu rakenteisiin ja kertopuut kiinnitetty niihin. Vanhat 2×6 kattorakenteet oli katkottu, mutta töpöt oltiin naulattu/ruuvattu uusiin rakenteisiin. Eli runkorakenteet ovat valmiina. Tästä pääsee siis tekemään ilmasulkuja ja peittämään rakenteita levyillä ja sisustusmateriaaleilla. Aivan mahtavaa etenkin, kun kohta puoliin saa tuonkin tilan käyttöön. Sen verran vielä tuon vaiheen jälkeen tarvii malttaa mielensä, että puhkaistaan oviaukko meidän tulevaan makuuhuoneeseen, oviaukko meidän vanhaan makuuhuoneeseen, sekä levennetään nykyinen oviaukko niin laajaksi, kuin kantavat rakenteet antavat periksi.
Meidän lattialle joku oli heittänyt laatat 😀
Toinen kuvakulma. Laattoja laitellaan lattialle ja nyt pitää saada myös putkimies ja sähkömies tämän viikon aikana paikalle ja pistämään asennukset liveksi. Kaikki tarpeelliset putkitukset on tehty, mutta varsinaiset vedot pitää saada aikaiseksi. Laatoitus huomispäivän aikana loppuun ja sähköjen ja vesien jälkeen meillä on periaatteessa täysin toimintakuntoinen kodinhoitohuone kasassa miinus listat. Tällä saadaan tilaa kiikuttaa olohuoneen romut tuonne ja toisaalta tuotua pesukone ja kuivuri pois eteisestä. Tämä siirto tekee tilaa meidän uudelle nukkumatilalle, mutta toisaalta eteiseen myös tilaa vaihtaa nykyisen ulko-oven paikka ja aloittaa yhtälailla eteisessä pintojen laittoa.
Keittiökin oli jatkanut metamorphoosiansa. Levyjen saumoja oltiin viimeistelty ja kotelot ilmastointiputkillekin on jo tehty. Tässä vaiheessa on vain pakko hifistellä. Melkein suurennuslasilla käydään paikkoja läpi, pakkeloidaan, hiotaan, pakkeloidaan ja hiotaan. Kun tuohon maali vedetään päälle niin kaikki epätasaisuudet näkyy. Tai no, ehkä ei vieraiden silmiin, mutta itselle ne tuntuvat paistavan räikeän selvästi. Alkuun kotelointi vähän häiritsi, mutta kun mittaa käytti ja hahmotti tulevan tilan, niin suurimmaksi osaksi kotelointien pitäisi jäädä itseasiassa kaapistojen varjoon. Katsotaan….
No, katsotaanpa perjantaina uudestaan, että mitä kaikkea on saatu työmaalla aikaiseksi ja mitäs kaikkea sitä pääse sitten itse taas tekemään viikonloppuna.
