Kevät on vihdoin täällä. Vihdoin edellisen bloggauksen jälkeinen hiljaiselo alkaa olla menneen talven lumia. Kyllästyimme sitten odottamaan niitä kovia pakkasia, jotka olisivat jäädyttäneet maan. Koska emme edelleenkään halunneet, jotain 1,5 tonnin nosturia möyhentämään pihaamme, oli puunkaadossa turvauduttava vaihtoehtoisiin kaatajiin.

Paljon tuli pihaa kierreltyä, katseltua ja mittailtua. Tarkoituksena oli kaataa pihasta 7 isohkoa puuta. Tarpeeksi kun katselin, tulin lopputulokseen, että ei tässä mitään nostureita tarvita. Tarvitaan vain uskalias ammattitaitoinen metsuri. Jonkin aikaa etsiessä menikin, kunnes törmäsin kokeneeseen vanhempaan kaveriin, joka tuli pihalle kurkkimaan. Lyötiin kättä päälle siltä paikalta. Ei ollut halvin, mutta jäi kaverista hyvä fiilis ja sanoi, että hoitaa nopeasti ja saa kotitalous vähennyksen….

Miksi sitten puita halusimme kaataa? No yksi syy tietysti oli se, että isot kuuset ja koivut varjostavat pihaa, mutta……

Suurin syy on tässä. Vuonna 2008 ostamani kasvihuone oli jäänyt auttamattoman pieneksi ja kasvukauttakin haluttiin pidentää. Harrastus on ollut todella hauska, mutta 5 m2 loppuu todella nopeasti kesken. Toinen syy oli se, että olihan tuo vähän hempula. Lumet tuli kuusesta alas, niin plexejä sai sitten keräillä kasvihuoneen sisältä. Joten suunnitelmassa uusi kasvihuone mieluiten kokoa 10-12 m2. 

Mietin, että mitäs vanhalle teen ja päätin pistää pilkkahinnalla facebookin paikalliselle kirpparille myyntiin. Postauksen jälkeen kesti n. 5 minuuttia ja kasvihuone vaihtoi omistajaansa 50 euron hintaan. Hieno homma, minä pääsin eroon vanhasta ja joku sai edullisesti aloittevalle harrastajan sopivan kasvihuoneen 1/10 uuden hinnasta.

Eipä kestanyt kuin muutama päivä, kun valitsemamme metsuri sekä löytämämme kasvihuoneenostaja osoittautuivat varsinaisiksi tehopakkauksiksi. Ostaja tuli vimmalla purkamaan kasvihuonetta samalla, kun metsuri möyri pihaan yksi aamu ja pisti sahan laulamaan. Kuusia kaatui oikein rivissä ja tarkkaa työtä kuin mikä vaikka mittaa niillä oli varmaan 10 metriä. Taustalla näkyvä koivu jäikin odottamaan viikonloppua. Ilmeisesti metsurilla itsesuojeluvaisto kohdallaan, koska lauantaina mukana oli hieman nuorempi kaveri. Koivua ei voitu suoriltaan kaataa, joten kaveri vetäisi tolppakengät jalkaan ja lähti kapuamaan tuon 20 metrisen koivun latvaan. Ensin katkoen oksat ja sitten vähä reilun puolen metrin pätkissä runkoa. Sillä välin vanha mestari olikin sitten levittänyt terassillemme lepotuolin, otti mukavan asennon ja nortti huulessa huuteli asiantuntevia ohjeita ylös 😀

Mutta hienoa työtä tekivät, pilkkoivat kaikki rungot n. 40 cm pätkiksi. Helppo huitoa kirveellä klapeiksi. Oksien määrä sitten taas oli aivan jäätävä. Oli puhetta, että joku tulee sitten ne n. 200 eur hintaan hakemaan pois niin halutessamme. Mietimme tätä ja ajattelimme silputa lehtipuiden oksat ja risut komposti kuivikkeeksi. Ramirentistä hakemaan oksasilppuri ja sen kanssa temusimme pari päivää ja saldona oli 3 kuutiota haketta. Karmee homma muuten. Jos haluaa säästää aikaa, kannattaa suosiolla ottaa sellainen järeä polttomoottorilla toimiva.

Riesaksi jäi sitten ne kuusen oksat, mutta kävipä tuuri. Lähistöllä oleva biovoimala päätti järjestää vapputempauksen, jonne sai tuoda kaikki risut!!! Jälleen meidän pick-up tuli tarpeeseen ja 6 kuormaa myöhemmin oli risumme viety hyödyttämään kuntamme asukkaita lämmön-ja sähköntuoton muodossa samalla luontoa säästäen. Säästinpäs 200 euroa….omalle työllehän ei siis kannata laskea mitään hintaa 😉

Palapeli saapui pihaan. Minulla oli selkeä mielikuva millaisen kasvihuoneen halusin. Välillä kyllä kävi mielessä rakentaa pitkästä tavarasta itse ja käyttää 10mm polykarbonaatti kennolevyjä. Ideointina oli myös hyödyntää vanhaa puukiuasta lämmönlähteenä. Siitä olisi tullut hieno, mutta aikaa olisi kyllä mennyt sen verran, että olisi ollut syksy ennenkuin olisi päässyt istuttamaan mitään.

Elikkä valmispakettia etsimään. Kävin läpi useamman maan kasvihuonetarjonnan. Ohkaisilla 6mm levyillä esim. Saksasta olisi saanut kasvarin todella edukkaasti, mutta tuollaisilla 10mm levyillä hintaeroksi olisi tullut vain noin 150-200 euroa. Ja nyt kun säästin havuissa tuon 200 euroa, pistin kasvihuoneen tilaukseen Kivikangas Oy:lle Pietarsaareen Juliana merkkisestä kasvihuoneesta. Kaikki toimi kuin unelma ja viikkoa myöhemmin olikin kasvihuone kuljetettuna kotiovelle.

Ei muuta, kun sokkeli kasaan ja katsomaan miten ja mihin perustukset rakennetaan. Vanha kasvihuone purettu, unelmat siintävät ja eikös siinä ole sitten yhden kaadetun puun kanto tiellä. Ei ihan viitsi perustaa uutta kasvihuonetta mätänevän orgaanisen aineen päälle. Kannonjyrsin olisi mahtava, mutta kuinka paha nyt yhden kannon ylös nostaminen voi olla?

Ei muuta kuin kirves heilumaan vain. Puolitoista tuntia kaivamista ja heikkomielistä kirveen heiluttamista tulin siihen lopputulokseen, että tämä per****en kuusi ei ilmeisesti kuunnellut mitään biologian tunnilla. Oli sitten päättänyt kasvattaa pystyjuuret ja tuo kanto pysyi tossa maassa kuin tatti vaikka 9 juurta oli katkottu. Tässä vaiheessa alkoi paikat olemaan siinä kunnossa, että vetäydyin kotiin punomaan katalaa juonta kannon menoksi ja jatkaa seuraavana päivänä.

Töiden jälkeen vimmastuneena uudestaan kannon kimppuun. Rautakaupasta mukaan tarttui betonia ja lekaharkkoja perustuksia varten, mutta myös puukkosaha. Vielä tunnin, taiteillen kaikenlaisissa turvattomissa työasennossa saha lauloi ja loppuvaiheessa teräkin alkoi olla niin tylsä, että en tiennyt sahaanko vai poltanko juuria poikki.

Ja lähtihän se lopulta…grrrr. Hirveä homma ja nyt tilalla melkein metrin syvyinen kraateri. Jos haluaa kuntoilla, kannattaa tehdä niinkuin minä. Jos ei, kannattaa oikeasti miettiä nämä puutarhahommat laajennuksen siihen vaiheeseen, kun on kaivinkoneet ja muut vielä pihalla.

No tää on tätä. Katsotaan miten tuo perustuksien teko ja pystytys etenee ja jos niistäkin työvaiheista saisi pienen blogin kirjoitettua. Kunhan nyt vain tämä jatkuva lumiräntä loppuisi ja säät suosisivat. Mukavaa kevättä kaikille!