Uusi päivä, uudet askeleet. Juhannus menikin sitten mukavasti purkuhommissa, roskien siivoilussa ja poltossa. Aamuksi olin niitannut Tahoen taas täyteen, tällä kertaa palamattomalla purkujätteellä. Taas oppi paljon.

1) Vetinen Gyproc on sitten niljaista käsiteltävää. Ei ole kiva kanniskella lötköjä levyjä, jotka tahrivat joka paikan. Eli kerää pois, ennenkuin sade kastelee ne.

2) Kun täyttää mustia muovisäkkejä purusta tulevalla betonimörmelöllä, ei kannata sitten ostaa niitä ohuita muovisäkkejä. Ne hajoavat viimeistään nostaessa ja homma aloitettava alusta.

3) Ei myöskään kannata ylitäyttää niitä mustia muovisäkkejä, sillä jos ne vahingossa säilyvät nostossa ehjänä, niin kyllä melkoisella apinanraivolla niitä saa nostella maasturin kyytiin yli metrin korkeudelle. Elikkä 1 sellainen rakennusämpärillinen (20 litraa) per säkki, niin ei tarvitse alkaa tyrävyötä käyttää.

Nuin, näiden oppien kanssa jälleen kerran kaatopaikalle. En tiedä onko kaatopaikka ja kaatosade jotenkin kavereita keskenään. Visualisoi mieleesi tilanne. Heräät aikaisin aamulla pitkän viikonlopun jälkeen. Pää on unessa ja jokainen lihas jonka olemassa olosta olit tietoinen, jollain lailla särkee. Sitten ne lihakset, josta et ollut tietoinenkaan ovat jäykkinä. Laahaudut autoon, menet paikkaan, joka on lähtökohtaisesti roskia täynnä ja Luontoäiti päättää uittaa sinut litimäräksi. Tyhjäät siinä vimmanlailla kuormaasi roskalavoille ja huomaat nakelleesi roskavillat metallin kierrätykseen. Ah, sitä ihanuutta hypätä roskien sekaan ja poimimaan ne pois sieltä. 450 kiloa sekajätettä tällä kertaa maksoi 71 euroa. Ei ihan halpaa lystiä. Puhdas puu tai puru oli edukasta, mutta tämä tuntui hieman hinnakkaalta. Tästä on hyvä työviikko aloittaa…

No, onneksi on mahtavia työkavereita, jotka pelastavat päiväsi tulevaisuutta ajatellen. Loistava kolleegani oli lukaissut blogiani ja vinkkasi miten kannattaa jatkossa asioita hoitaa. Olin miettinyt roskalavaa pihaan, mutta ei sekään ihan edullinen ole. Mutta on olemassa sellainen kuin Kuusankosken Raksasäkki. Homma toimii niin, että vaikka K-Raudasta käyt ostamassa ko. Raksasäkin. Megakokoinen säkki ja ottaa 1000 kiloa roskaa vastaan. Hinta 89 euroa. Täytät säkin, ilmoitat firmalle noudosta netissä ja he käyvät 3 päivän kuluessa poimimassa sen pois. Siinä on kaikki mitä se maksaa. Paljon kivempaa, kuin sateessa heitellä roskia vääriin lavoihin ja dyykätä niitä.

Aika kätevää. Etenkin tuo sekajäte on hyvä pistää tuota kautta. Säästää vaivaa ja veikkaanpa, että sillä taas muutaman kympin säästää. 16 euroa/100 kiloa on aika paljon, etenkin kun näissä purkuhommissa sitä roskaa sitten tulee.

Raksahommat siis aamusta tehty. Seuraavaksi askareena oli saada itsensä työkuntoon. Peseytyä, etsiä vaatteet ja laittaa työvälineet ojennukseen. Vaatteet eivät onneksi olet pahasti pölyyntyneet vaikka pölyä tuntuu olevan joka puolella. Työtietokonekin löytyi keittiön pöydältä. Samalla sain todisteen meidän 2 vuotiaan kiipeilykyvyistä…..

Tyttö oli kiivennyt pöydälle ja vain tylysti kävellyt läppärini yli. Ei ollut onneksi mitään hajonnut ja nyt tämäkin episodi ikuistettu. Eli rakas tyttäreni, kun luet tätä vuosien päästä, niin tuossa näet saappaasi jäljen. Sinulla oli jo nuorena käsittämätön kiipeilykyky, äärimmäisen vahva tahto ja kerkesit kyllä häistä läksiäisiin ennenkuin ehti edes silmäänsä räpäyttämään.

Töistä kun pääsi kotiin, oli näkymä jälleen ottanut askeleen rustiikkisempaan suuntaan. Seinästä oli kadonnut palanen, sähköjä siirrelty ja katostakin näkyi läpi. Nyt kyllä nukutaan hyvin, kun on oikein kunnolla raitista ilmaa. Ilmanvaihto hoidetaan avonaisen yläpohjan voimin. Camping on soooo last season. Revi kämppäsi palasiksi ja kutsu luonto luoksesi.

Haa, purppuraa. Mikäli ei ole vielä tullut selväksi, niin olen töissä maailman parhaassa teleyrityksessä, eli Soneralla. Firman värit löytyivät puretun seinän alta. Aivan mahtavaa. #koskamävoin nää vanhat tapetti kerrokset ovat kyllä mahtavia. Niistä näkyy hienosti kunkin aikakauden tyylisuunnat. Milloin on ollut kukkasta, matotapettia tai kuvassa näkyviä vahvoja värejä.

Siitä oltiin menty seinästä heittämällä läpi. Eli seinä revitty pois ja vedetty 5 metrinen palkki vanhasta vierashuoneesta kodinhoitohuoneeseen. Tuo on ensimmäisiä näistä tukipalkeista joita täällä laitellaan. Tuo on kaikkein keveimmästä päästä. Ei paljoo talo heilu, kun näiden kanssa ollaan valmiita. Ylhäällä näkyy hyvä esimerkki hyvästä ilmanvaihdosta…..

Talo on rikki

Pyykinpesufasiliteeteistä tuli sitten astetta askeettisempia. No, onneksi noita voi sentään käyttää, ettei tarvitse alkaa nyrkkipyykkiä tekemään. Kuulemma vasta siinä vaiheessa, kun on uusi katto päällä voi alkaa rakentamaan uutta kodinhoitohuonetta. Eli sissi mentaliteetilla mennään.

Siinä olisi vähän piirrustuksia laajennuksesta. Aika järeitä liimapuupalkkeja tuolla vedetään. Esim. Tuo 140×225 2. kerrokseen tai tuo 140×450. Helkatti vieköön melkein puolimetrinen pölli ajetaan läpi talon. Teräspalkki 1 kerrokseen on nyt tilauksessa. Pitäisi tulla torstaiksi ja siitäkin piti kärsiä 1300 euroa +ALV… No, kestää varmasti.