Hetken näytti jos siltä, että talvi tulisikin ja saataisiin metsuri paikalle. No, jatkettiin sillä, millä tähänkin asti ollaan tultu ja jatketaan venailua. Ehkä ne puut kaatuvat itsekseen.

Sillä välin on kuitenkin jotain tullut tehtyä. Ajattelin lauantaina hiihtolomaviikon loppupuolella mennä rentouttavaan saunaan. Kiuas päälle ja ajattelin, että otetaan kunnon löylyt ja antaa kiukaan oikein kiukkuisesti muhia rauhassa. Kiukkua olikin ilmeisesti sen verran, että kun takapuoli paljaana mönki lauteille, heitti vettä kiukaalle niin vastaanotto oli lähinnä tuhnu. Ei tullut edes turkkilaisia löylyjä vaan ennemminkin sellaine kelmeä nahkeus. 

Nää on juuri niitä hetkiä jotka tapahtuu siinä, kun olet ilman rihman kiertämää. Olisihan sitä voinut mittaria katsoa ennenkuin saunaan tulee. Mittari näytti huimia 45 asteen lukuja ja kiukaan toiselta puolelta kivet pystyi noukkimaan käteensä. No, varmaan meni sitten sulake tai pari. Kiukaathan ovat kolmivaiheisia, joten ei muuta kuin kurkkimaan sulakkeita. Kaikki olivat edelleen päällä, joten johtopäätös oli, että Kastorin kiuas teki niin kiukkuista löylyä, että päättiköhän se kuolla kuorman alle. Mikään uusi kiuashan tuo ei kyllä ollut. Ostimme tämän töllin vuonna 2007 ja meille kerrottiin juuri vaihdetusta kiukaasta. Kaippa se 10 vuotta on aika kohtuu ikä kiukaalle.

Eipä muuta kuin taloon.com sivuille ja tilaamaan uutta kiuasta. Mielessä siinti tuollainen aina valmis kiuas, mutta kun hintoja katseli, niin saa olla aina valmis jonkun muun talossa. Meidänkin perhe saunoo joka toinen päivä, mitta ei tuollakaan saunomisella saa business casea tuosta aikaiseksi virrankulutuksen osalta. Joten mentiin perinteiseen malliin.

Kaksi päivää myöhemmin tilauksesta, olikin uusi kiuas odottamassa kotiportailla. Hyvää palvelua. Ilmoitus tuli, että koska on toimitus, jolloin pystyi aikatauluttamaan sähkömiehen visiitin. Säkäriä odotellessa tyhjäsin vanhan kiukaan kivistä ja irrotin seinastä. No kuolluthan se kiuas oli ja vastus poikki. Ihan tälläinen pieni deja-vu stoori omasta nuoruudestani tähän väliin….aikanaan vanhempieni talossa oli kanssa kiuas, josta oli vastus osittain kääkähtänyt. Se oli aika sähköistävää saunomista, kun heitteli vettä kiukaalle ja sai kivoja sähköiskuja joka kerralla…tullut siis sekin koettua.

Mutta vanha purettu, rikkinäiseksi todettu. Irroitusoperaatiokin oli tuska itsessään. Normi ristipää ruuveilla kiinni kiskoissa, ahtaat tilat ja kannat menee pyöreäksi. Tunnin aherruksen jälkeen kiitos kuitenkin seisoi.

Ja uusi upea kiuas asennettuna, kivet ladottuna. Kannattaa muuten lukea ne ohjeet läpi. Siellä on sellainen pieni vinkki käyttää hanskoja, kun kiviä latoo. Ajattelin, että taas jotain ihan huuhaata ja keskityin enemmän siihen, että kivet ovat tiiviitä ritilää vasten ja löyhemmin sitten keskeltä. Puolessa välissä kivien latomista ihmettelin kivien liukkautta. No kivet näköjään menevät liukkaiksi, kun ovat veressä. Noi ritilät sisäpuolelta ovat kuin partakoneen terät. Viiltelevät joka puolelta ja sitä ei edes huomaa. No, puolessa välissä kun ollaan, niin turha sitä enää mitää hanskoja käteen laittamaan. Sotkee vain hyvät hanskat, joten jatkettin viiltävää kivien latomista loppuun saakka.

Ja siinä se lopputulos nyt sitten on. Kaameaa kärytystä pari tuntia, kun suojarasvat paloivat pois vastuksista ja kivipölykrääsät (kannattaa muuten pestä kivet ennen latomista…minä en) sauhusivat. Liekö verisillä kivilläkin jotain tekemistä kärtsän kanssa. Joka tapauksessa kirjoittelen tätä juuri saunan raikkaana teille. Erittäin hyvä kiuas ja hinnan väärti. Olihan tuo nyt jotain 150 euroa halpaa Helon kolinakiuasta kalliimpi, mutta löylyjä voi säädellä ihan eri tavalla. 

Saunahan me rempattiin jo vuonna 2011, mutta silloin kiuasta ei vaihdettu. Nyt on sekin tehty. Hyvännäköinen kiuas ja hyvät löylyt. Kannatti, olisi pitänyt vain tehdä samalla, kun muutkin tilat pisti kuntoon.

Vielä pitää viimeistellä saunavahalla seinän kohta, joka oli vanhan kiukaan takana. Sitten on sauna taas kuin uusi!