Salaojat, sorastus ja pumppaamon suunnittelu

Työt jatkuivat tehokkaasti tänään. Eilen alkanut rankkasade hieman huolestutti. Pumput olivat vettä pumppaamassa, mutta savimassojen liikehdintä ei olisi ollut yhtään toivottavaa. Mutta hienosti oltiin pengertäen kaivettu. Maamassat pysyivät juuri siellä missä pitikin. Tänään olikin sitten mahtava sää jatkaa hommia.

Eilinen kellariaskartelukin oli menestys. Salaojaputki kellarin kokoomakaivosta osui sentilleen oikeaan paikkaan ja nyt on sitten sekin kytketty laajempaan salaojajärjestelmään. Jatkossa laitan kellariin vain varuiksi jonkun halvan pumpun ja voin siirtää 400 euroa maksaneen Grundfossin pumpun talon ulkopuolelle rakennettavaan pumppaamoon. Eli re-use before buy toimii tässäkin. 

En aiemmin ole kauheasti tainnut tästä mainita, mutta kannattaa oikeasti käyttää vaivaa löytääkseen kunnon ammattilaiset tekemään suunnitelmat jne. Nytkin LVI-suunnittelija kävi piipahtamassa työmaalla ja sanoi, että kannattaa pumppaamo tehdä betonirenkailla tehdystä kaivosta. Säästyy taas rahaa ja toimii yhtä hyvin kuin muutkin ratkaisut. Säästöä pumppu mukaanlukien sellainen 1300 euroa verrattuna valmiina ostettuun pumppaamoon.

 

SalaojitustaSalaojat paikallaan,sorastusta ja suodatinkangasta asentamassa

Sorastus ja salaojat

Todella siistiä jälkeä koneella. Sora tiivistettiin 400 kiloisella lätkyllä niin, että paukkui. Kaupunki kävi tekemässä pohjakatselmuksenkin ja ei siinä ollut sen kummempaa, kuin että kehut tuli ja nimi leimoineen löytyy nyt papereista.

image_15.jpg

Alkuperäisen 1949 rakennetun siipiosan antura oli todella matalalla. Tässä hieman pukkasi hikeä sateen vuoksi. 3 metrin matkalla porrastetusti vedettiin 3 metriä alaspäin. Kunnon sade, liukas savi ilman maanpainetta ei ole kiva yhdistelmä. Mutta hienosti tönö pysyi paikoillaan, eikä aamulla tarvinnut ihmetelle tulitikkukasaa kuopassa.

 

Terassin paikka

Tähän meille sitten rakentuu lähes koko seinän pituinen terassi.

 

Tähän ollaan siis päästy. Nyt tulee muutaman päivän tauko rakentamiseen. Ensi viikolla tulee kirvesmiehet paikalle tekemään anturavalumuotit. Tähänkin käytetään vanhasta terassista revittyjä vanhoja lautoja. Pientä säästöä sekin, kun ei tarvitse ostella raakalautaa. Kunhan anturat tehty alkaakin sitten rakennus ylöspäin ja salaojaremppa alkaakin sitten kiertää koko taloa. No, ihan laakereilla ei tässä lepäillä, vaan tarvii purkaa tieltä vanhaa graniittikivennettä….

Kauneus Sisustus DIY

Kaivuu jatkuu ja poikettiin jo hieman suunnitelmista

Ja työt jatkuvat. Kaikkea jännää sitä maan alta löytyykin. Ensimmäinen ihmettelyn kohde oli käsittämätön betoniboksi maan alla. Ensin mietin, että mikähän viktoriaanisen ajan vampyyrisargofagi täältä löytyikään, mutta laatikko osoittautui sitten niinkin maalliseksi kuin 50-luvun sakokaivoksi, joka oli täytetty maalla. Höh, mielikuvitus lähti jo lentoon.

No kaivuuta jatkettiin ja maasta alkoi ilmaantumaan 1-1.5 metriä pitkiä betonipaaluja. Näitä löytyi pystysuunnassa noin 10 kappaletta. Ihmeteltiin kaivinkonekuskin kanssa, että nämä on tosi vanhoja paalutuksia talolle. Sinänsä mielenkiintoista, koska talomme vanhin osa on rakennettu vuonna 1949 ja silloin paikalla ei ilmeisesti ollut mitään tölliä. Pitääkin katsoa, löytyisikö jostain Järvenpään historiasta lisätietoa. Betonipaaluja ei nyt luulisi olleen hirveän kauan maisemissa. Mikähän talo siinä on ollut ja mitähän sille on tapahtunut?? Kiehtovaa.

No, ihan kaikki jutut eivät olleet niin kiehtovia. Huomattiin, että rakennesuunnittelijan piirrustukset kaivuusyvyyksistä tosiaan heittivät. Vanhan osan antura ei ollutkaan niin syvällä kun oli oletettu. Piti kutsua paikalle vastaava mestari ja pidettiin työmaapalaveria, että mitäs nyt. Todettiin, että lähemmäs taloa ei uskalleta mennä, ettei koko torppa lähde liikkeelle. Kurja juttu oli se, että tehokasta työaikaa tuhraantui tähän nyt sitten pari tuntia. Nyt emme saakaan toivomaamme matalaa kellaria varastotilaksi, koska uutta anturaa ei voida tuoda niin syvälle kuin suunnittelimme.

No, jos jotain huonoa niin jotain hyvääkin. Siinä monttua pällistellessä ja salaojia ja perusvesikaivon paikkoja miettiessä keksittiin, että vanhan kellarin uppokaivonhan voisimelkein samalla vaivalla kytkeä uuteen salaojavesijärjestelmään. Tällä saataisiin varmuus siitä, että ei oltaisiin kellarissa enää uppopumpun varassa.

Ajatuksen innoittamana, ei muuta kuin lapio kouraan ja suunta kohti kellaria. Tarkoituksena kaivaa kellarista sokkelin ali ulkopuolelle ja ujuttaa salaojaputki sieltä. No into muuttui hieksi, kun savea kaivoi. Samalla keksin, että mitä sitä lapiota käyttää tuohon. Silmiin pisti ikivanha tylsä jääkaira ja eikun veivaten. 

 

Reikä seinän ali

 

Valitettavasti paikallinen rankkasade keskeytti hommat. Pumppu kaivantoon ja huomenna jatketaan….

 

 

Kauneus Sisustus DIY