Pihatöiden ihanuus osa 3
Mitään ihmeempää ei viime aikoina olla saatu aikaiseksi. Ei kyllä tarkoita sitä, etteikö töitä olisi tehty, mutta jotenkin ärsyttävästi kaikki tuntuu jäävän kesken. Milloin syynä on, että tavara loppuu kesken, ei vain ole järkevää jatkaa hankintojen vuoksi tai sitten vain aamulla herää fiilikseen, että joka ikinen lihas on tehty makaroonista. Mutta kaippa tämä on vain normi rakentamista. Jos et etukäteen suunnittele kaikkea valmiiksi, niin kannattaa oppia sietämään epätäydellisyyttä.
Eräänä aamuna heräsin täynnä energiaa ja ennenkuin muu perhe heräsi, tukka suorana kirmasin pihahommiin. Rautakanki, mies ja graniitti. Vauhdilla kivet lentelivät paikoilleen ja polleana menin herättelemään emäntää katsastamaan aamun tuotoksia. Ei olisi kannattanut. Olisi kannattanut kysyä ensin, koska olin nakellut kivet väärään korkoon ja lopputuloksena oli purkaa koko aamun tuotos ja vaimon kanssa kaivaa kivet sitten 40 cm syvemmälle. Oli hyvä perustelu, mutta harmitti silti. 2 tuntia työtä ja 2 1/2 tuntia purkua ja uudelleen asennusta.
Olihan siinä taas aikamoinen taiteilu ja mittailu, että tähän asti päästiin. Nyt on pihan korotukset ja pengerrykset aikalailla valmiina. Sen verran ehti kaupungin sivuilta katsomaan, että se on yksi kriteereistä, jota tuijotetaan lopputarkistuksessa. Sanotaan näin, että jos ei ole kiinnostunut lihaksistonsa kehityksestä, niin kannattaa sijoittaa se jokunen euro noihin koneisiin. Sen verran paikat on ollut tohjona, kun noita murikoita on pitkin pihaa raahaillut. Mut nyt toi valmis ja tyytyväisenä iskin siihen nurmikonsiemenet.
Projektin aikana päätimme siirtää myös oven paikkaa. Siirsimme projektin aikana oven takaisin sille paikalle, kuin se oli joskus. Vanhasta tuulikaapista teimme komeron kaikenkarvaisille tavaroille ja aika hyvin entinen oviaukko häivytettiin pois. Kurja juttu tässä on vain ollut graniittikiveyksen poiston jälkeen, että tuo veranta on vain näyttänyt jotenkin tyhjältä.
Takapihalta löytyikin sitten koristegraniittikiviä, jotka ostimme naapurimme kanssa halvalla 2011. Vihdoinkin nekin saivat käyttöä portaikon kukkatelineinä.
Seuraavana ongelmana oli vanhan parkkipaikan kivet. Olin joskus vuonna 2009 edukkaasti ostanut 40 m2 graniittia Askolan graniitista ja askarrellut niistä parkkipaika autoille. Kuten näkyy, ne eivät olleet ihan täydellisiä ja koska ne rikkoivat emännän kokkarit, ne saivat lähteä. Otin kuvan ja pistin ilmoituksen FB purkutavarakirppikselle ja 10 min myöhemmin ne oli varattu ja 24h myöhemmin poistettu pihalta.
Tässä rakennellaan Vanille parkkipaikkaa. Muutamia kiviä säästeltiin tämän rakentamista varten. Saadaan renkaat maasta ylös, jolloin kumi ei kärsi ja toisaalta maan koskeus ei pääse niin helpolla auton rakenteisiin.
Paljon on tehty ja vielä paljon tekemättä…
