Juoksuaika?

Sitä mukaan kun loskan alta paljastuu mustaa asfalttia, alkaa taas fiilis keväästä häämöttää. Joka keväinen halu päästä juoksemaan. Juoksuaika. Haluaisin vetää tossut jalkaan ja viilettää  pitkin merenrantaa kepeästi juosten. Valitettavasti ajatus juoksemisesta on vain unelmointia, sillä en todellakaan osaa juosta. 

run1.jpg

Nyt huhuilenkin teitä, ihanat juoksevat lukijani! Tarvitsen apua.

Haluan oppia juoksemaan. En ymmärrä mitä teen väärin (paitsi kaikki-mulle-heti-nyt-asenne). Luulisi, että kuntoni on kiitettävä tai erinomainen, liikunhan paljon. Kuitenkin kun kyse on juoksemisesta, näyttää se samalle kuin suurin pudottaja-ohjelman ensimmäisissä jaksoissa.. Ei naurata ei.

run2.jpg

Toivoisinkin syvästi vinkkejä, ohjeita, neuvoja ja ehkäpä jonkun halukkaan joka olisi valmis kädestä pitäen auttamaan minut juoksu-urallani alkuun. Kaikki asiat, jotka helpottaisivat alkuun pääsemistä otan avosylin ja kiitollisena vastaan.  
Jollet halua julkisesti vinkkailla, voit laittaa tuolta oikeasta reunasta viestiä privana 🙂 

run3.jpeg

Ja syy miksi haluan oppia juoksemaan on se, että ei halvempaa ja helpompaa tapaa ole ulkoilla ja urheilla samaan aikaan. Yksinkertaista. Voi kun sen toteutuskin olisi 🙁

Olkoon tämä samalla haaste minulle. Vuosi 2013 ja minä opin juoksemaan!

Auttakaa minua!

Kommentit (8)
  1. Samaa mieltä FFFifin kanssa, että todennäköisesti vauhtia on liikaa. Hidasta, vaikka se tuntuisi kuinka nololta.
    Ja se 145/min syke saa nousta hitaasti, eli jos 10 minuutin kohdalla syke on vielä 130, voi varmaan nostaa nopeutta. Ja samoin minäkin olen sitä mieltä, että keskity katsomaan ainakin 10 metriä eteenpäin.
    Siihen pitää todella kiinnittää huomiota, jos ei tule luonnostaan. Itselläni on tapana katsoa alaspäin, kun keskityn tai vajoan mietteisiini. Ratsastuksessa en ollenkaan huomaisi asiaa, ellei siitä koko ajan muistutettaisi (okei, en enää katso koko aikaa alas, mutta aina kun tulee jotain kinkkisempää suorittamista, niin katse laskee ja pää samalla).

    Jos haluat nostaa polvea ylös ja pitää kunnon ryhtiä, niin itse tekisin sen ehkä intervalleissa. Jos liian tarkkaan miettii asentoaan, niin juoksu ei ole rentoa, ja sehän se vasta rankkaa onkin. Liian löysäkään toisaalta ei saa olla. Usein pitkää matkaa juoksevilla askel ei niin kovin paljon nouse ja liike saattaa näyttää hiipivältä, mutta vauhtia voi silti olla paljon. Taloudellisuus tulee ajan kanssa luonnostaan, kuten tuolla joku mainitsikin. Käsien liike yleensä vähenee, ja paketti on yleensä aika mukavasti kasassa.

    Kyllä noista juoksukouluista on varmasti hyötyä. En silti tunne kovinkaan montaa maratoonia juossutta tuttavaa, jonka askel näyttäisi samalta kuin elokuvien Central Park -hölkkääjien.

  2. Juoksuasento on vaikea pitää kyllä. Syvien vatsojen treenaaminen auttaa, kokeile esim. selällään maatessa nosta jalat 90 asteen kulmassa koukussa ylös. Paina ristiselkä lattiaan. Laske toinen jalka suoristuen alas, niin että kantapää koskee maahan, ja nosta takaisin. Ristiselkä ei saa irrota maasta YHTÄÄN. Sama juttu toisella jalalla, toista. Voit pyytää jotakuta laittamaan käden ristiselkäsi alle, jotta hän voi sanoa, jos se nousee. Ja ylipäätään selän ja vatsan lihasten treenaamisesta on apua.

    Muista pitää katse horisontissa, jos katsot jalkoihin/maahan niin ryhti tippuu. Kokeile välillä myös juosta kädet suorina pään päällä ja yritä pitää lantio paikallaan keskivartalon lihaksilla. Samaan asentoon pitäisi pyrkiä kädet normaaliasennossa…ei ole helppoa 😀

    Mitä tulee lenkkareihin, itse juoksen ympäri vuoden samoilla. Talvella käytän vähän paksumpaa sukkaa.

    Mikä sulla on tavoite?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *