Sometimes life takes you to unexpected places
Kävin Porvoossa ensimmäisen kerran viime kesänä. Silloin ajattelin, että vau mikä paikka. En kuitenkaan osannut ajatella, että vau, meidän tuleva kotikaupunki.
Samille tarjottiin loppuvuodesta uutta työpaikkaa Porvoosta ja hän aloittikin siellä työt jo tammikuun alussa. Saatiin myytyä meidän Turun asunto parissa päivässä, mutta se vapautuu uusille asukkaille vasta 1.4. Siihen asti opiskelut sitoo mut Turkuun. Sain onneksi järjestettyä kevään viimeisen huhtikuussa alkavan erityisopettajaharjoittelun Porvooseen. Mulla on syksyllä vielä yksi harjoittelu Turussa ja se on sitten viimeinen kurssisuoritus ennen valmistumista luokanopettajaksi, erityisopettajaksi ja erityisluokanopettajaksi! Täytyy sitten syyskuussa hommata opiskelijakämppä yhdeksi kuukaudeksi, kun Turussa ei sitten enää kotia ole. Me ollaan jouduttu (tai saatu, miten sen nyt ottaa) asua aika monessa eri paikassa. Ollaan Samin kanssa molemmat kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Seinäjoen suunnilta. Sami lähti ensin opiskelemaan Valkeakoskelle ja mun lukion päätyttyä muutettiin yhdessä Tampereelle. Opiskelin Tampereen yliopistossa varhaiskasvatusta vuoden, yhteensä Tampereella ehdittiin asua pari vuotta. Sitten Sami valmistui insinööriksi ja mä lähdinkin opiskelemaan Jyväskylään luokanopettajaksi. Hauska juttu sinänsä, mutta Sami sai tismalleen samaan aikaan vakituisen työn Turusta. Niin ja vielä se, että saatiin tietää tulevasta vauvasta.
Jotenkin ihmeen kaupalla niistä kolmesta vuodesta selvittiin, kun kuljin viikottain Jyväskylän ja Turun väliä (4,5h suuntaansa) ensin vauvamahan kanssa ja sitten Vivianin kanssa. Joskus V jäi Turkuun hoitoon, mutta oli aika vaikeaa olla alle vuoden ikäisestä erossa montaa päivää ihan imetyksenkin takia.Kerettiin siis asua 5 vuotta Turussa, joista kolmena vuotena kuljin enemmän ja vähemmän Jyväskylässä opiskelemassa. Nyt oon onneksi saanut jo kaksi vuotta tehdä maisteriopintoja Turun yliopistossa. En ihan kerennyt valmistua, kun nyt tulikin muutto Porvooseen. Toivottavasti saadaan rakennettua tänne koti pitkäksi ajaksi, kenties loppuelämäksi. Kirjaimellisesti rakennettua, koska talonrakennusprojektia ollaan kohtapuoliin aloittelemassa. Opettajilla on käsittääkseni ihan hyvä työllisyystilanne Porvoon seudulla, joten oon aika luottavaisin mielin työnsaannin suhteen.
Kävin eilen kesätyöhaastattelussakin ja sain paikan, tosin en oman alan. Kummasti noita opettajan hommia ei kesäisin ole tarjolla, joten elintarviketeollisuus kutsuu taas yhden lomailukesän jälkeen. Ensi syksynä vihdoin valmistun, joten tää tulemaan viimeinen vuosi kesätöissä. Kyllä sen ajatuksen voimin jaksaa vielä yhden kesän sorvin ääressä ennen tulevien vuosien pitkiä kesälomia. Odotan kyllä innolla Porvoon kesää!Meillä on väliaikainen vuokrakämppä Porvoon keskustassa ja tää onkin sijainniltaan loistava uuteen kotikaupunkiin tutustumisessa! Ollaan tänä viikonloppuna kierrelty ihan turistina ympäriinsä. Mä en vaan saa tarpeekseni tuon vanhankaupungin kauneudesta. Minä ja aasilaiset turistit napsittiin taas kilpaa kuvia tuolla.
Mutta reissaan mä kohta muuallakin kuin omassa kotikaupungissa – kahden viikon päästä lähden Islantiin viideksi päiväksi tukikohtana Reykjavik. Ohjelmassa on legendaarinen Golden Circle -kierros ja mahdollisesti Blue Lagoon tai ainakin joku kylpyläasia. Majoitutaan Reykjavikin ydinkeskustassa ihan kivan oloisessa hotellissa, toivottavasti se on yhtä jees myös livenä. Tää viikonloppu on taas hujahtanut älyttömän nopeasti, kun jo torstaina tultiin Porvooseen. Kivaa viikonloppua kaikille!
P.S. Mun reissuja voi seurailla myös reaaliajassa instassa: @jennavaltaritravels !