Hellepäivä Muumilaaksossa
Huh hellettä! Lämpöä riittää nyt ja voin sanoa, että riitti myös viime viikonloppuna Muumimaailmassa. Tehtiin pieni extemporereissu Naantaliin – tuttavaperhe oli Turussa kesälomareissulla ja sovittiin treffit Muumilaaksoon.
Ollaan käyty Muumimaailmassa kerran aikaisemmin, mutta silloin paikka oli kiinni. Ei kuitenkaan murtauduttu porttien läpi, vaan alueelle pääsi tuolloin pari vuotta sitten alkukeväästä vapaasti tepastelemaan. Tänä heinäkuun toisena viikonloppuna vilinää oli vähän enemmän ja kaikki muumitkin oli laaksossa.
Ei muuten käynyt kateeksi muumipukuihin sonnustautuneita työntekijöitä, koska tuo kuumuus oli varmaan jotain ennennäkemätöntä täällä Suomessa… Turussa on mitattu jo muutamana päivänä Suomen lämpöennätykset tältä kesältä, olikohan se +33 astetta. Onneksi alueella on paljon varjoisia paikkoja ja meren ympäröimänä tuulikin vähän. Mutta hei – ei saa missään nimessä valittaa nyt kun on vihdoin ihan oikea kesä!
Jännittynein askelin ja kuumuudesta läkähtyen kohti Muumimaailmaa!
V valitsi kaikista muumihahmoista itselleen Hemulin kuvan ja halusi sen käsivarteen. Ihana! Täytyyhän tytöllä olla kuvaa kädessä, kun äidilläkin on 😀
Paksut kerrokset aurinkorasvaa iholle, vesipullot täyteen ja ei muuta kuin menoksi!
Rakastan muumeja ja Muumimaailma on ihan jo siitäkin syystä ihana paikka. Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että tuon ilottelupäivän hintalappu oli aika suolainen. Yli 2-vuotiailta veloitetaan täysi hinta, joten meidän perheeltä 28€ per nuppi sai pään pyörälle. Maksettiin siis 84€ siitä, että päästiin alueelle ihmettelemään – kuvetta sai kaivella vielä vähän lisää, jos jotain muutakin halusi pelkän haahuilun lisäksi alueella tehdä. Pysähdyttiinkin aluksi heti ensimmäisellä kojulla, jossa oli kasvomaalausta. Ajateltiin, että tietysti ilahdutetaan V:tä jollain ihanalla muumikuvalla iholla. Sitten vasta hoksattiin, että tästä vesivärimaalauksesta saisi pulittaa 6€. Ei peräännytty kuitenkaan enää siinä vaiheessa, eipä se 6€ enää hetkauttanut, kun rahaa paloi jokatapauksessa.
Mutta jos kolmen hengen perhe maksaa alueelle pääsystä melkein satasen, niin eikö siinä vaiheessa jo voisi saada kasvomaalaukset kaupan päälle? Just wondering…
Ei kuitenkaan jääty itkemään rahanmenoa ja rahastuksen makua suussa, vaan nautittiin päivästä. V halaili innoissaan kaikkia muumihahmoja ja tanssi Nipsun kanssa. Kuunneltiin Nuuskamuikkusen tarinoita ja tutkittiin muumitaloa kaikkien muiden Muumilaakson hahmojen kotien lisäksi. Paikalla oli paljon pikkulapsiperheitä, mutta oli siellä myös aikuisia muumifaneja ja ulkomaalaisia turisteja kameroidensa kanssa.
Muumihahmot oli yllättävän isoja – ihme, ettei V pelännyt niitä lainkaan. Ainoastaan Haisulia V ei halunnut mennä halaamaan. Ei ainakaan sen jälkeen, kun Haisuli kidnappasi Viljonkan lapset. Onneksi saatiin poliisi paikalle ja asia selvitettiin; kävi ilmi, että Haisulin isälliset vaistot oli heränneet ja hän tarvitsi vain jonkun huollettavakseen. Homma meni käsirysyksi Haisulin ja Viljonkan välillä, mutta loppujen lopuksi asia saatiin selvitettyä keskustelemalla. Propsit Muumilaakson väelle, että jaksoivat tuossakin helteessä ylläpitää roolia ja improta jatkuvasti.
Muumimamman tekemiä herkkuja.
Niiskuneidin valtakunta.
Muumipapan työhuoneessa oli kaikkea mielenkiintoista kaukoputkesta kirjoituskoneeseen.
Ihailemassa muumitalon tornihuoneesta aukeavia maisemia merelle päin.
Hemulin talo oli ihana!
Hiekkalaatikko on aina kova sana. Pienet lippispäät tutkimassa Muumilaaksoa!
Hei hei, nähdään taas!
Itsehän olin koko reissun taas vaan kameran takana – olishan se ihan kiva, jos itsekin joskus näkyisin kuvissa ja olisi jotain todisteita jälkipolville (ja miksei teille lukijoillekin) mun olemassaolosta. Täytyy yrittää pakottaa Sami kameran taakse välillä…
V kyselee jatkuvasti, että milloin mennään Muumilaaksoon. Oli sitten ilmeisesti mieluinen paikka. Muumimaailma on kyllä kieltämättä ainutlaatuinen paikka, mutta eiköhän se ole nyt nähty – satasella saa tehtyä aika paljon muutakin! Ei siellä kyllä useamman lapsen perheitä näkynytkään, enkä ihmettele miksi. Käytiin Naantalin vanhassakaupungissa vielä syömässäkin päivän päätteeksi, joten sen satasen yli mentiin että heilahti.
Mä oon tällä hetkellä kauheassa flunssassa – mukavaa tälläinen pieni kuumeilu tälläsillä keleillä, kun kämpässä on +35 astetta. Jospa tää tästä helpottaisi lepäämällä. Olisi ihanaa nauttia tuosta kelistä, mutta postauksen naputtelu sängyn pohjalla on maksimisuoritus tällä hetkellä. Pakko parantua viikonloppuun mennessä. Ylihuomenna lähdetään sinne Tanskaan, vaikka kuolema tulisi!
Hei muuten! Sain vihdoin aikaiseksi lisätä tän blogin Blogloviniin erään lukijan ansiosta. Nyt blogin seuraaminen on helpompaa, löydät linkin Blogloviniin tuolta oikealta sarakkeelta alhaalta :) Blogia voi seurata myös Facebookissa ja Instagramissa: @jennavaltari.