Matkaunelmia

Mulla on ollut järkyttävä matkakuume niin kauan kuin muistan. Touko-kesäkuun taitteen Sardinian reissu vaan pahensi tätä, niin onnistuneen reissun jälkeen mun matkakuumeelle ei oo ollut rajaa. Tuntuu, että siitä on muutenkin ikuisuus! Kesä oli silloin vasta alussa, nyt elellään jo elokuuta. Välillä kaipaan sitä aikaa kun elettiin Samin kanssa opiskelijaelämää ja bookkailtiin reissuja aina kun mahdollista. Toisaalta, nykyään on vähän mieltymykset matkailun suhteen. Ei määrä, vaan se laatu ja hyvä näin.

Vanhasta tottumuksesta selailen vieläkin silloin tällöin lentodiilisivustoa ja äkkilähtöjä. Onhan se vähän masentavaa, kun tulee vastaan mielettömän houkuttelevia tarjouksia, mutta ei vaan pysty varailla mitään ennen kun Samilla on taas lomaa ja vielä se, että loman ajankohtaa voi vaan arvailla. Ja lapsen kanssa matkustellessa sitä on aika paljon mukavuudenhaluisempi. Ne kaikista halvimmat ja pisimmät lentoajat välilaskuineen ei tule kyseeseen ja majoituskaan ei voi olla mikään määrittelemätön vaja. Silloin kuin nykyään harvoin kunnon lomamatkalle päästään, niin kyllä sitä haluaa, että puitteet on kunnossa.

Nyt kun koko kämppä on vihdoin remontoitu kauttaaltaan, alkaa jäädä rahaa sivuun matkakassaa varten. Tai ei sitä rahaa ikinä tarpeeksi ole, mutta eiköhän sitä jostain saa nipistettyä, se on ihan omista prioriteeteista kiinni. Selvää on se, että jonnekkin me matkustetaan ennen kuin V täyttää 2 vuotta helmikuussa. Tämä siksi, että monilla lentoyhtiöillä alle 2-vuotiaat saa matkustaa ilman omaa paikkaa. Jos vaikka toteutettaisiin meidän pitkäaikainen haave ja lähdettäis NYCiin.

Tällä hetkellä voidaan vaan haaveilla, koska Samilla alkaa tässä kuussa töissä hullu työrupeama ja sen projektin päättymisajankohdasta ei ole mitään tietoa etukäteen. Voi olla, että se loma olis lokakuun alussa, mutta voi se voi siirtyä myös joulun aikaan… No aika näyttää, ihanaa kuitenkin tietää, että se loma jossain ihanassa kohteessa siintää tulevaisuudessa syksyn/talven aikana. Mulle kelpais kyllä ihan joku Eurooppareissukin, se nyt ainakin toteutuu ellei kauemmas päästä lähtemään..

Nyt on pakko taas edistää kandia, sen palautus on ylihuomenna… Oon vaan niin kyllästynyt jo sen kanssa takkuamiseen, ei kiinnostais käyttää enää yhtäkään vapaata minuuttia elämästä siihen. Mutta pian se on ohi! Ja ehkä joskus pian me ollaan jossain lomalla.