Muutoksia

En voi vieläkään uskoa, että suunnistan syksyllä Turun yliopiston kampukselle, jossa aloitan maisteriopinnot. Ei enää etäopintoja tai junamatkoja Jyväskylään. Pääsen elämään normaalia elämää. Tää kaikki alkaa tuntua todelta vasta nyt, kun opiskelupaikka on vastaanotettu ja läsnäolevaksi ilmottauduttu. Senkin tarkistin miljoonaan kertaan, että klikkasin sataprosenttisen varmasti vastauksen opintopolusta oikealta sarakkeelta. Vielä hetki sitten tuntui siltä, että tää koko homma voi vielä kaatua jostain selittämättömästä syystä. Oon taistellut tän asian kanssa niin kauan, että nyt kun se siirto vihdoin onnistui, niin se tuntuu vähintäänkin epätodelliselta. 

Tästä mun opiskelutaipaleesta voi lukea lisää täältä, täältä, täältä ja täältä. 

Postauksen kuvat on random räpsyjä viime päiviltä. 
Hepat valmistautumassa turnajaisiin Turun keskiaikamarkkinoilla.

Oon haaveillut digitaalipianosta niin kauan kuin muistan – ja nyt se on siinä!

Mä tarvin muutenkin elämään rutiineja ja se Jyväskylässä ramppaaminen sotki mun viikkorytmin täysin. Samalla liikkuminen jäi vähemmälle ja ruokailurytmi meni sekaisin. Tietenkin sitä voisi laittaa viikon eväät valmiiksi rasioihin etc etc, mutta mulla ei ollut mitään tietoinen elämäntaparemontti käynnissä tai ylimääräistä energiaa sellaiseen. Enkä ole niin suunnitelmallinen ihminen muutenkaan. Kaikki tulee vaan yksinkertaisesti olemaan niin paljon helpompaa, kun koulumatkaa on se vajaa 2km sen 400km sijaan. Saan vihdoin elää normaalia elämää, jossa säännöllinen liikunta ja sopivat ateriavälit tulee kuvioihin kuin itsestään.

Tämän kesän jälkeen V:n päiväkotipäivät puolittuu, koska mun opiskelu on niin joustavaa – ainakin verrattuna vuorotyöhön. Yli kaksi kuukautta kesätöitä takana ja enää puolitoista kuukautta edessä. Kesä on mennyt kieltämättä kuin siivillä, mutta siitä huolimatta odotan jatkuvasti syksyä ja opiskelua. Odotan innolla uusia haasteita gradun teon parissa, vaikka järki varmaan lähtee tasaisin väliajoin sitä työstäessä!

Samilla alkoi eilen vihdoin kesäloma, joten V:kin on pois päiväkodista koko heinäkuun. Hän jos joku on ansainnut loman, sillä osapäivähoidosta täysipäiväiseksi siirtyminen kesän ajaksi on varmasti ollut outoa ja raskasta pienelle. Mä oon varhaiskasvatuksen kannalla ehdottomasti ja valitsen päiväkodin ennen perhepäivähoitoa alta aikayksikön, mutta osa-aikahoito on mun mielestä ideaali V:lle. Hän saa päiväkodista kaiken ilon ja hyödyn irti ilman, että päiväkotipäivistä tulee pakkopullaa. Hän oli ennen mun kesätöitä 2-3 päivää viikosta päiväkodissa ja se oli just hyvä rytmi hänelle. Ihanaa, että päästään jatkamaan samalla kaavalla.

Veikkaan tulevienkin viikkojen vilahtavan ohi nopeasti, koska tuleville viikonlopuille on tiedossa kaikkea hauskaa. Tällä viikolla ollaan Pohjanamaalla, ensi viikonloppu mennee rennosti kotosalla ja sen jälkeen vuorossa onkin jo mun ja Samin viikonloppumatka Kööpenhaminaan.

Kivaa viikonloppua! ❤️