Heipähei pitkästä aikaa! Näissä kuvissa mennään Ruissalossa, mutta muuten mun elämässä mennään nyt siinä kohtaa, että kesätyöt on loppusuoralla ja vajaa kolmen viikon kesäloma ennen kouluunpaluuta häämöttää edessäpäin.

Jospa nyt olisi hetki aikaa ja energiaa kirjoitella tännekin. Oon ollut ihan poikki töiden takia, tuo aamuvuoroviikko-iltavuoroviikko -rytmi ei sovi mulle yhtään. Herätyskello pirauttaa 04:30 joka toinen viikko ja se on mulle ihan liian aikaista. Sitten taas iltavuoroviikolla menee aikaa totutella uuteen rytmiin, eikä koko päivänä kerkeä tehdä muuta kuin nukkua edellisviikon univelkoja pois ja sitten loppupäivä meneekin töissä.

Oon siis lievästi sanottuna räjähtämäisilläni innostuksesta, koska tänään starttaa mun viimeinen työviikko! 3,5kk on tuntunut tavallaan ikuisuudelta, mutta toisaalta taas kesä on mennyt ihan hujauksessa. Outoa. Kerkeän pitää reilu pari viikkoa lomaa ennen luentosaleihin palaamista. Mun kesä siis vasta alkaa tänä perjantaina!

Viimeksi postailin Kööpenhaminan reissusta ja sitä muistellessa alkaakin heti vaan hymyilyttää. Paljon kivempi muutenkin kirjoittaa matkoista ja lomatunnelmista kuin tästä tylsästä ja värittömästä arjesta. Mutta jos aina kirjoittaisin vain kivoista hetkistä ja viikonlopuista reissun päällä, niin se antaisi aika hohdokkaan kuvan tästä elämästä. Siksi tuon mukaan vähän tätä arkirealismiakin – näihin arkipäiviin viikonloppujen väliin mahtuu melkoinen kasa tylsiä hetkiä. Sellaisia mitäänsanomattomia päiviä.

Mun on tosi hankala kirjoitella tänne yhtään väsyneenä tai tympääntyneenä saatika puolikuolleena. Viittaan nyt lähinnä tähän mun työhön. On ollut jo jonkun aikaa pientä kisaväsymystä tässä kohtaa, kun maali jo häämöttää. Mutta kohta koittaa vapaus. Siltä se nyt oikeasti tuntuu.  Tää on nyt siis mun neljäs tehdaskesä; ainakin tiedän sanoa, että ei tää ainakaan tästä helpotu vuosien myötä. Mä oon oikeasti ollut tän kesän aikana väsyneempi ja raihnaisempi kuin V:n vauva-aikana. Kaikista ei vaan ole tälläiseen työhön ja pakko se on myöntää, että musta ei olisi tähän pitkässä juoksussa. 

Loman jälkeen tulee olemaan ihanaa palata opintojen pariin. Vielä 1,5-2 vuotta koulua edessä ja sitten voin alkaa haeskella oman alan töitä. Onpahan opiskelumotivaatio kasvanut tässä kesän aikana, vaikka ei se kovin matala ole missään vaiheessa ollutkaan. 

Hauskaa sinänsä, että jos taas en olisi tehnyt töitä tässä mittakaavassa tänä kesänä, niin lukisitte luultavasti ulinaa siitä, että mitä paskaa on olla toimeton ja rahaton. Mutta en mä siltikään jaksa esittää, että tää on ollut mahtavin kesä ikinä. Vaikka viikonloput on kyllä olleet kivoja! Nämäkin postauksen kuvat on parin viikon takaa, kun lähdettiin retkeilemään Ruissaloon ja siitä innostuttiin ajelemaan Saariston Rengastietä Nauvoon asti. Kirjoittelen Nauvosta ja Saariston Rengastiestä myöhemmin lisää! 

Just eilen palattiin kotiin Pohjanmaan reissulta, siellä onkin tullut käytyä nyt tiuhempaan tahtiin. Samin on täytynyt päästä sinne ruuvaamaan autoa katsastusta varten, koska täällä kerrostalomiljöössä se on vaan mahdotonta. 

Toivottavasti kesää on vielä jäljellä tämänkin viikon jälkeen ja pääsen itsekin kesäloman makuun! Eiköhän me koko perhe päästä vielä lomatunnelmiin viimeistään parin viikon päästä, kun suunnataan kohti Kroatiaa ja Korculan saarta 🙂

Onko muita, joiden kesäloma on vasta edessä?

P.S. Tykkäämällä blogini Facebook-sivusta pysyt paremmin kärryillä uusista postauksista! Blogin voi ottaa seurantaan myös Bloglovinissa, johon löytyy linkki blogin oikealta sarakkeelta alhaalta. Mua voi seurailla myös instassa: @jennavaltari 🙂