Etsittiin varta vasten sellaista asuntoa, josta voi surutta repiä kaikki pinnat irti ja tehdä kokonaisuudesta täysin omannäköinen. Toki siinä myös säästi selvää rahaa, kun teki itse sen sijaan, että olisi ostanut jonkun juuri myymistä varten rempatun asunnon. Harvoin tuli edes vastaan sellaisia, jotka olisi omaa silmää täysin miellyttänyt.

Suurin syy oman asunnon ostoon oli se, että haluttiin V:lle oma huone. Isompien asuntojen vuokrakulut kaupungissa on korkeat, joten suunnilleen samalla hinnalla sitä maksaa omaansa pois. Kannatan muutenkin oman asunnon ostamista jo ihan sijoitusmielessäkin, vuokran maksaminen tuntui kuin heittäisi kuukausittain nipun rahaa kaivoon. Päädyttiin siis tähän ratkaisuun heti kun se vain tuli mahdolliseksi. 

Ostohetkellä meidän uusi koti näytti siis tältä:

Pahoittelen kuvien huonoa laatua, mutta kyllä noista varmaan selvää saa! 

Sami alkoi hommiin heti kun oltiin saatu kaupat tehtyä viime joulukuussa. Meillä ei aluksi ollut selvää visiota, että mitä tehdään puunväriselle olohuoneen, eteisen ja käytävän parketille. Lattia oli moitteettomassa kunnossa, joten olisi tuntunut hölmöltä repiä parketti irti ja asentaa tilalle joku halpa laminaatti. Meillä kun sitä rahaa ei ollut ihan mielin määrin käytössä, joten budjettiratkaisuilla mentiin hyvin pitkälle. Periaatteessa puunvärisessä parketissa ei ollut mitään vikaa, mutta se oli kuitenkin vaan niin tavanomaisen tylsä. Ajateltiin ensin, että hiomalla voisi saada vähän haaleamman ja mielenkiintoisemman pinnan, mutta sitten tuli mieleen sen maalaaminen kokonaan valkoiseksi. Makuuhuoneisiin taas asennettiin valkoiset laminaatit, koska niissä oli ennestään vaan muovimatot. 

Ensimmäisenä tuli mieleen, että onko parkettia edes mahdollista maalata. Ei oltu nähty tai kuultu kenenkään tehneen niin, vaikka maalattuja lautalattioita on kyllä nähty. Googlaamalla löytyi kuitenkin nopeasti tietoa ja ohjeita parketin maalaamiseen. Ei menty täysin takuuseen maalin kestävyydestä, lattia kun kuluu vähän nopeampaa kuin seinät. Nyt on puoli vuotta kulunut ja lattia on edelleen hyvässä kunnossa, vaikka taapero kruisailee lelukärryn ja puisten nukenvaunujen kanssa olohuonetta ympäri. Parketin saumatkohdat on alkanut erottua, mutta se on ihan normaalia ja näyttää vaan kivalta meidän mielestä. 

Ennen maalaamista Sami hioi kevyesti lattian pintaa ja sitten perusteellinen pesu Maalarinpesulla. Valittiin sävytettävä Teknos Teknofloor Aqua -maali (9L purkki 145€). Ei haluttu puhtaan paperinvalkoista sävyä, vaan ihan aavistuksen harmaaseen taittava sävy. Lopputulos on kuitenkin ihan selkeästi valkoinen, kuten kuvista näkyy. Maalikerroksia on kolme ja ne levitettiin kolmena perättäisenä päivänä. Tää operaatio oli tässä vaiheessa helppo, koska ei oltu vielä muutettu edellisestä asunnosta ja kaikki tavarat ja huonekalut oli tietenkin vielä siellä. Ei ollut siis mitään haittaa siitä, että lattian kuivumiseen kului aikaa, eikä tarvinnut roudata tavaroita edes takaisin. Voin vaan kuvitella miten työläs homma tää olisi toteuttaa jo asutettuun kotiin! Tuore maali haisi asunnossa vielä viikkojenkin jälkeen ja odotettiin muistaakseni viikon verran ennen kuin laskettiin painavat huonekalut maalatulle lattialle. 

Seinien hiomisen ja maalaamisen sekä lattian maalaamisen ja maalin kuivumisen jälkeen oli vuorossa tapetointi ja listojen asentaminen. Tilattiin myös eteiseen ja molempiin makuuhuoneisiin uudet kiinteät kaapit vanhojen tilalle. Ja sitten päästiinkin jo muuttamaan – koko remonttihässäkkä oli kuukaudessa valmis. Ei ollut mielenkiintoa pitää kahta asuntoa yhtä aikaa yhtä kuukautta kauempaa, joten tässäkin säästettiin. Sitten alkoikin sisustaminen, josta tein erillisen postauksen: klick. 

Sami asentaa meidän kimaltelevaa tapettia, joka oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Vaikka parketin maalaaminen oli alunperin budjettiratkaisu ja sellainen asia mistä ajateltiin, että joustetaan, niin loppujen lopuksi tästä lattiasta tulikin paras asia koko asunnossa! Ollaan siis oltu todella tyytyväisiä, vaikka työlästä ei ollut pelkästään itse maalausurakka vaan myös joka päiväinen imurointi. Pienenkin pölyhaituvan näkee metrien päähän. Enkä ole muuten ennen tajunnut miten paljon multa lähtee hiuksia. Ei kiitos mitään karvaista eläintä tähän talouteen 😀 Aika nopeasti tähän on kuitenkin tottunut. Tuleepahan siivottua useammin, kun kaikki se lika ja pöly ei pääse minnekkään piiloon.

Muuton ollessa keskeneräinen ja V:n huoneen ollessa täynnä remonttiromua, näytti meidän olohuone parin viikon ajan tältä. 

Saatiin remontti valmiiksi juuri ja juuri ennen V:n 1-vuotis synttärijuhlia helmikuussa. 

Imurin varressa saa roikkua joka päivä, jos haluaa ettei lattia näytä likaiselta. 

Valkoinen lattia näyttää myös kivalta kuvissa, kun huomio kiinnittyy vaan olennaiseen 🙂

Joten..

Oliko projekti työläs? -Kyllä.

Olisko helpommallakin päässyt? -Kyllä.

Onko valkoinen lattia kuitenkin vaan niin hieno ja kaiken sen vaivannäön arvoinen? -Kyllä. 

Sanon siis, että hitti. Mitä mieltä sä oot? 🙂

Tein muuten blogille oman Facebook-sivun, josta tykkäämällä pysyy helposti kärryillä uusista postauksista. Mua voi seurailla myös instagramista: @enemmankuinaiti_jenna 🙂 Nyt heipat!