Ciao! Täällä on vietetty koko päivä rannalla loikoillen ja melottiin me tuossa vähän kajakeillakin. Tulin kuitenkin kertoilemaan eilisen roadtripistä akselilla Porto Conte – Stintino – Sassari – Alghero – Porto Conte. 

Aikaa kului noin 5 tuntia ja kilometrejä kertyi parisataa. V jaksoi hienosti körötellä hymy naamalla koko matkan. Pariin otteeseen lensi hedelmäsoseet ja maidot takapenkiltä, mutta kosteuspyyhkeillä ja vaihtovaatteilla selvittiin siitäkin. Sellaista se voi  olla tuollaisen 1v. ipanan kanssa mutkaisella tiellä, siihen on totuttu ja kaikkeen oppii kyllä varautumaan! Ainakin mulle on kehittynyt super refleksit, auto pysyi tälläkin kertaa puhtaana ja hyvä niin 😀 

Rantaviivaa Algheron vanhassakaupungissa. 

Sää oli taas mitä parhain. Etäisyydet kaupunkien välissä oli aika pitkiä ja välillä tylsiäkin (lähinnä peltoja ja lampaita), mutta määränpäiden takia kannatti ajella! Stintinon kaupungissa sijaitseva kuuluisa La Pelosan ranta oli upea näky. Kaikki tän postauksen kirkasvetiset rantakuvat on sieltä.  Siellä oli parhaillaan hääjuhla menossa, mietin vaan, että miksei me menty tuolla naimisiin?! Niin kaunista. 

Pitihän sitä syödä pitsaa kun pitsavaltiossa ollaan! Täytettiin vatsat Algherossa rantaravintolassa. Autenttisempiakin ravintoloita olis varmasti läheltäkin löytynyt, mutta oli jo niin kova nälkä ja vessahätä pitkän matkan jäljiltä, että ensimmäinen vastaantuleva potentiaalinen ruokapaikka kelpasi. Päälle viilentävää piña coladaa. Vaikea arvata kuka oli kuski 😀 

Keskusaukio Sassarin kaupungissa. 

Tultiin Sassariin keskellä siestaa, joten ravintolat oli kiinni ja pienet kaupat myös. Ketjuliikkeet oli auki kuitenkin ja pyörittiinkin ihan mielellään hetki ilmastoiduissa liikkeissä kun ulkona oli +33 astetta. Kaupunki oli kuuma kuin pätsi; Sassari sijaitsee sisämaassa, joten merituulikaan ei ollut viilentämässä. Muita turisteja ei paljoa näkynyt. Me hullut vaan, keskellä hiljentynyttä kaupunkia. Kotiutin Terranovasta nämä ihanat pitsipöksyt 20 eurolla. Kerrankin ostin jotain itelleni enkä ollut tyhjentämässä lastenosastoa… 

Sellainen päivä oli eilen! Illaksi mulla ja Samilla oli vielä pöytävaraus ravintolaan, joten saatiin hetki olla ihan kahdestaankin V:n ollessa mumman ja paapan kanssa sen aikaa. Meidän perheen lisäksi täällä reissussa mukana on siis myös Samin vanhemmat ja Samin sisko miehensä kanssa. Oli ihanaa maistella paikallista punaviiniä ja tapasannoksia.

En halua edes tietää mikä päivä nyt on ja minä päivänä lähtee lento takaisin Suomeen. Haluan vaan nauttia näistä hetkistä ja imeä itseeni mahdollisimman paljon aurinkoa ja näitä kokemuksia! Huomennakin ollaan taas yhtä kokemusta rikkaampia, kun lähdetään päiväretkelle tutkimaan rannikon luolia. Paikalle pääsee vaan veneellä. Kuulema taaperon kanssa voi hyvin lähteä, kunhan ei ole mikään myrskyisä sää. Vähän kyllä jännittää lähteä veneretkelle noin pienen kanssa, mutta eiköhän sekin hyvin mene kun rattaatkin saa ottaa mukaan – ei tarvi sitten murehtia päikkäreistäkään.  Päivitän instaan tiheään tahtiin reissukuvia, sieltä voi seurailla tätä fiilistelyä reaaliajassa: @enemmankuinaiti. 

Nyt aletaan valmistautua illalliselle. Kivaa iltaa kaikille, jos tätä joku lukee!  Olisi muuten kiva, jos jättäisit jonkun merkin, tykkäyksen postauksen yläreunaan tai kommentin, että tiedän luetaanko näitä mun sepusteluja täällä 🙂