Ruuhkavuodet tulee ilman lapsiakin

Olen aina ihmetellyt ihmisiä ketkä pystyvät muistamaan missä milloinkin pitää olla ja mitää pitää tehdä, kun on töitä, harrastuksia ja juoksevia asioita. Yleensä pitää muistaa ne puolisonkin asiat ja tähän yhtälöön jos tunkisi vielä lapsen tai kaksi niin voi herran jumala. Luulen, että ruuhkavuodet on enemmän ikäkriisiin kuin mihinkään muuhun liittyvä asia, koska ne on nyt. Ja ihan itse aiheutetusti, ilman lapsia 😀

Mä oon aina ollut tosi huono aikatauluttamaan kaiken muun paitsi päivätyön ja lopulta teenkin aina kaiken muun kiireessä. Hyvin, mutta kiireessä. Joku on joskus jossain verkostomarkkinointi rekryn yhteydessä sanonut että kalenteriin pitäisi kirjata IHAN kaikki. Ei sen takia että muistaisit missä pitäisi olla, vaan siksi että asiakas luulee että olet kysytty.

Nyt olen joka tapauksessa joutunut ottamaan tämän opin käyttöön, ihan vaan siksi että muistaisin ihan oikeasti missä minun pitää milloinkin olla 😀 Joudun aikatauluttamaan jopa lenkillä käymisenikin kalenteriin ja perjantain kohdalla kalenterissani lukee ”muista jäädä kotiin”, etten lähde vahingossa ajatuksissani toimistolle.

Töissä on ihan hirveä kiire. Päivätyön ohessa olen aloittanut YAMK opinnot, jotka ovat mitoitukseltaan ihan täysipäiväistä tekemistä ja lähiopetuspäivät ovat aina Tampereella. Joudun osalle lähipäivistä ottamaan palkatonta opintovapaata, jotka paikkaan lauantaisin ylitöillä. Lisäksi teen kerran viikossa kotietätyötä, harrastan vähintään 5 kertaa viikossa lihaskuntotreeniä ja teen pari kolme aerobista. Tämän lisäksi olen tunkenut itseni munasolujen luovuttajaksi, ja siihen liittyvät lääkärikäynnit ja lääkkeen ottamiset pitää muistaa kellon tarkasti. Tähän päälle on vielä omat käynnit työpsykologilla. Ai niin ja koirat. Kaksi koiraa kaipaa myös vähän huomiota.

Jossain pirun välissä pitäisi ehtiä huolehtimaan parisuhteesta (mikä onnistuu kyllä ihan joten kuten tässä sivussa), pitää yhteyttä perheeseen ja kavereihin, jotka onneksi tässä tilanteessa asuvat parin sadan kilometrin päässä, eli pelkkä puhelinsoitto riittää. Ruokavalio pitää yrittää pitää järkevänä ja nukkuakin pitäisi. Onneksi syömiset ja nukkumiset tulee arjessa sen verran vanhasta muistista, että niistä ei tarvitse ihan älyttömiä stressata. Otin ”aikani kuluksi” tammikuulle taas FitFarmin Bikini Challengen, koska loppuvuosi meni vähän masistellessa, syödessä ja juodessa, niin ei tuo kehon koostumus ole tällä hetkellä kovin Cityliikkujamainen. Laitan kehityskuvat vaikkapa tännekin sitten kun Challenge loppuu. Aikaisemmilta vuosilta mulla on FitFarmista tosi hyviä kokemuksia ja tiedän että tuloksia tulee kunhan vaan tekee mitä käsketään. Ja siinähän mä olenkin niin hyvä 😀

Huhhuh mitä menoa taas ollut tässä viimeiset kuukaudet.

Miten te ihmiset selviätte lapsista, kysynpähän vaan!?