Suomi on murrosiässä, jolloin mikään ei kelpaa

Rakkaus elää rakkauden näkemisestä.

Apaattisuus saa voimaa apaattisuudesta.
Välinpitämättömyys kasvaa välinpitämättömyydestä.
Katkeruus lisää katkeruutta.
Pahuus syntyy pahuudesta.
 

 

Suomalaiset, varsinkin keski-iän paikkeilla olevat ihmiset ovat tunnetusti helvetin negatiivista kansaa. Poikkeuksia toki löytyy, mutta jos olet peruspositiivinen perusnegatiivisen sijaan, negatiiviset ihmiset tekevät kaikkensa imeäkseen sinusta elinvoiman. Eivät välttämättä tietoisesti, mutta niin ne vaan tekevät.
 

Pidetään kiinni yhteisestä vitutuksesta, ettei kukaan vahingossakaan tulisi kateelliseksi. Monesti oma menestys hävettää ja todetaan kehujen ja kannustusten perään mutisten että ”no tää nyt oli vaan tämmönen…”. Todetaan helposti, että kyllähän se aurinko juuri nyt paistaa, mutta ei varmasti pitkään. Ihanaa että tulee kesä, mutta kohtahan on jo syksy ja voi vittu kun tulee ne kärpäset ja itikatkin.

 

Aamulla usein kävellään peilin eteen, eikä se näky miellytä koskaan. Tissit on liian pienet, väärän muotoiset tai eriparia, jokunen ylimääräinen kilokin on johonkin kohtaan kertynyt, tai vaikkei olisikaan, voisihan sitä silti pudottaa sen pari…

 

Muistetaan valittaa siitä, että mies tyhjensi tiskikoneesta astiat vääriin kaappeihin ja jätti jonkun nurkan imuroimatta, eikä se pyykinpesu tai lasten pukeminenkaan nyt ihan putkeen mennyt. Unohdetaan kiittää siitä, että toinen edes yrittää.

 

Töissä tai koulussa oli tänään ruokaa, mutta voi helvetti kun se oli pahaa.
 

Sovitaanko, että jos jokin asia ei miellytä juuri tässä hetkessä, jokainen etsii siitä silti edes yhden positiivisen asian? Enkä nyt tarkoita, että jos joku on kuollut tyyliin eilen, alkakaa miettiä että mitä hyvää siitä seurasi. Sen aika on sitten myöhemmin.

Mielestäni täydellinen kohde aloittaa muutos, on säästä, sen seurauksista ja vuodenajoista valittamisen lopettaminen. Ne ovat kuitenkin asioita, joille me ei voida yhtään mitään. Miksi siis tuhlata energiaansa asiasta valittamiseen vuodesta ja päivästä toiseen?

 

Vaihdetaan ”mutta kohta kuitenkin sataa” -ajattelu ”mutta onneksi kohta paistaa” -ajatteluun.

 

Rakkaus elää rakkauden näkemisestä.

 

Peace <3