Varovainen oodi äänikirjoille
Olen aina rakastanut lukemista. Kuitenkin vielä itse lukemistakin enemmän rakastan niitä tarinoita. Sitä uppoutumisen tunnetta, joihin sanat parhaillaan vievät, niitä eläviä mielikuvia jotka aivoni niin pelottavan tarkasti piirtävät, irtaantumista tästä todellisuudesta ja siirtymistä kirjan tarjoilemaan rinnakkaistodellisuuteen.
En ole aikoihin ehtinyt lukemaan ensimmäistäkään kirjaa loppuun. Se on mietityttänyt ja harmittanut minua aika usein, koska enemmän kuin Netflix -sarjoissa, kirjoissa on sitä jotain. Haluan mieluummin maalata kirjan maailman täyteen omassa päässäni, siten tarinasta tulee täydellinen, juuri sellainen kuin minä haluan. Kukaan, kuka rakastaa kirjoja, ei voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että on ihan sama luetko kirjan, jos olet jo nähnyt elokuvan. Ja oma mielipiteeni on, että kirja pitää aina lukea ensin.
Tähän asti olen ihan tietoisesti vältellyt äänikirjoja. En ole suostunut kuuntelemaan ensimmäistäkään kirjaa, koska en ole luottanut lukijan tai lukijoiden ääniin. Olen ollut varma, että lukija ei voi kuulostaa yhtä hyvältä, miltä itse saan äänet kuulostamaan päässäni ja se ehkä vaikuttaisi liikaa tuohon tarinan täydellisyyteen.
Meillä on kuitenkin iso piha ja hommaa riittää ihan tylsistymiseen asti, joten päätinpä kuitenkin rohkaistua ja antaa äänikirjalle mahdollisuuden! Ensimmäisen mahdollisuuden sai JHT, Mustalammas. Kirja valikoitui ihan puhtaasti sen takia, että olen Cheek -fani ja kirja oli mielestäni halpa, vain 3,90 euroa. Näin myöhemmin ajateltuna omaelämänkerta oli fiksu valinta ensimmäiseksi äänikirjaksi, koska ainakaan lukijoita ei olisi kuin yksi. Tsäänssit onnistumiselle oli siis aika hyvät! Oikeastaan jää murtui kyllä ihan heti prologissa ja on aivan sama kuka se kirjan lukija oli. Kokemus oli kaiken kaikkiaan hyvä, paria teknistä ongelmaa lukuunottamatta. Kokemus oli niinkin hyvä, että enpä tiedä koska tulen seuraavan kerran ihan oikeaa kirjaa lukemaan. Kuunteleminen oli niin paljon helpompaa. Ja pystyin ahmimaan kokonaisen kirjan samassa ajassa kuin ennenkin; parissa päivässä. Eikä mitään kotitöitä jäänyt sen takia tekemättä!
Kaiken kaikkiaan voin suositella äänikirjoja kaikille, suosittelen ainakin kokeilemaan! Tällainen skeptikkokin kuin minä, aikoo antaa myös toiselle äänikirjalle mahdollisuuden! Äänikirja on hyvä vaikkapa yhtä kiireiselle ihmiselle kuin minä, kuka lukee somefeedinkin aina ruoka suussa juostessa. Tai jos et pidä lukemisesta, niin kokeile kuuntelemista!
Seuraavaksi aion kokeilla varmaan jotain muuta kuin elämänkertaa, jotta saan annettua useamman äänen kirjalle tuomioni.