7.10.2013 coco

Hyväksi havaittuja klassikoita

Ostan nykyään aina vain harvemmin uusia vaatteita. Ehkä olen löytänyt sen oman tyylini, jossa on hyvä olla. Nyt halusin kuitenkin talven varalle jotain lämmintä, klassista ja nättiä. Harmaa FilippaK:n paita vaikuttaa ihan kympiltä.

Klassikot toimii aina ja niitä on niin helppo ”värittää” pienemmillä jutuilla. Muotiasioissa pysähdyn usein Emmanuelle Altin ja Elin Klingin tyylin kohdalle, pienillä jutuilla he saavat tyylistään äärimmäisen kiinnostavan.

Luonnonmateriaalit ja yksinkertaiset jutut kotona lämmittävät mieltä. On aina yhtä ihanaa, kun mies tuo kasan puita pihalta tuohon takan viereen. Vielä ihanampaa on, kun hän virittää takkaan tulen ja iltapäivä muuttuu pimeäksi illaksi ja takka valaisee eteisen/takkahuoneen. Se lämpö. <3 Olen nuorena kulkenut niin vähissä vaatteissa, että olen tullut tosi araksi kylmälle. Kun pakkaset alkavat siirryn taas muhkeaan talvitakkiin ja kuljen se päällä aina kevääseen asti. Hieno juttu on se, että jos muodikas mielii olla niin laitoin merkille että muhkeat (kuten hempeä roosa) untuvatakit ovat tämän talven juttuja.

Mummin kristallilasit ovat edelleen kovassa käytössä – nyt niissä on poltettu kynttilöitä, über kaunista!

Uuden Voguen kansi on kaunis ja nostalginen, vaikka ostinkin epähuomiossa italiankielisen. Oho.

Olen aina ihastellut tuollaisia vintagehenkisiä muotikuvia, varsinkin mid-century aikakauden tyyli viehättää suuresti. Kunpa osaisin ottaa samanlaisia kuvia… treeniä vaan. Voisin muuten katsella vaikka joka ilta myös tämän aikakauden elokuvia, kuten Breakfast in Tiffany´s, Takaikkuna, Rosemaryn painajainen – mitäs niitä nyt on. Osa kamalan jännittäviä, mutta omaavat aivan ihanat tyylit + kulissit. Elokuvasuosituksia otetaan vastaan!

Onpas minulla nyt asiaa, aloin googlettamaan tämän inspiroivan aikakauden naisnäyttelijöitä ja vastaan tuli ohjaaja Roman Polańskin kuvankaunis vaimo Sharon Tate ja aivan kamala tragedia. Oh no. Niin väärin! Miten julmaa.