Hotelliviikonloppu

Me oltiin todella onnekkaita ja pääsimme tutustumaan uudistettuun hotelliin Turun Seurahuoneelle viikonlopuksi bloginyhteistyön tiimoilta. Tällä kertaa ei ollut suuri bailuja, illanistujaisia tai muutakaan ohjelmaa, vain rentoa yhdessäoloa ja sitä kaipasinkin.

Hotellielämä on parasta, kun voi vaan nauttia pitkistä aamuista, extraleveästä sängystä, kylvyistä, kuntosalista saunasta ja ydinkeskustan ravintoloista. Ei tarvitse stressata tiskeistä, pyykeistä…ei oikeastaan yhtään mistään. Viihdyimme erinomaisesti ja olisin voinut viipyä pidempäänkin! Huoneet olivat raikkaat ja tyylikkäät, erityismaininnan annan vielä muhkeille tyynyille ja peitoille, olisinpa saanut viedä mukaani!

Järjestän mielelläni tälläisiä pieniä (miks ei suuriakin) irtiottoja arjesta, sillä niinhän se on, että matkoilta parasta on kotiinpaluu tuttuun ja turvalliseen. Myös se, että voi kerrankin keskittyä vain toiseen, eikä miettiä mitään arjen askareita, huolia taikka murheita. Olla vaan!

Seurahuone on kokenut perusteellisen muodonmuutoksen ja se on miellyttävän tunnelmallinen. Ihastelimme kauniita konjakinvärisiä yksityiskohtia ja huonekaluja, joita löytyi myös alakerran kuntosalista. Pidän todella paljon tämänkaltaisista saleista, jotka eivät ole kolkkoja. Tila kutsuu viettämään aikaa pidempäänkin. Salin jälkeen saatoi hyvin lainata fillaria ja lähteä keskustaan – me tosin kävelimme läheiseen drinkkipaikkaan.

Sateen yllättäessä meidät matkalaiset, kipitimme kiireen vilkkaa takaisin hotellille alakerran ravintola Gunnariin. Sadesää on mitä rauhoittavin varsinkin sellaisena kiireettömänä iltapäivänä, kun voi istahtaa rauhalliseen ikkunapöytään ja voi vain pysähtyä. Olla toisen kanssa hiljaa kaksin, sellainen kumppanuus ja ystävyys on miellyttävää, tärkeääkin. Yhtä tärkeää kuin se, että toisen kanssa voi rennosti höpistä ja nauraa.

Uusia lempeitä sadepäiviä taas odottaen,

Henna