Liian lyhyet uudet hiukset ja mitä vielä

Tiedättekö tunteen kun siivoaa siivoamistaan mutta tuntuu ettei se näy missään, jatkuvasti on hommaa ja puunattavaa. Siltä kotityöt ovat tuntuneet tällä viikolla. Keittiö on taloni keskeneräisin asia, kuten huomata saattaa ja olen jo vähän liiankin tottunut repsottaviin yksityiskohtiin. En tiedä vieläkään minkälaiset vetimet haluan oviin ja kiinnostaako minua sittenkin vaihtaa ovet teräksenvärisiin? Liesituulettimen valinnan vaikeudesta en edes nyt aloita.

Toisinaan pitää vaan tokaista että Fuck it, kääntää kylkeä ja/tai laittaa uusi tuoksukynttilä palamaan. Tuo Skandinaviskin RO on yksi suosikkini jo monen vuoden takaa.

Tänään päätin jättää kotiaskareet hetkeksi tauolle ja suuntasin kampaajalle. Näytin minkä verran otetaan pois ja sen jälkeen unohduin selaamaan kännykkääni. Alta aikayksikon hiuksia lyhennettiinkin melkolailla ja nyt on vähän sulattelemista uuteen kesätukkaan. Silmä tottuu tähänkin.

Sitä siis vaan, että on suositeltavaa:

• antaa asioiden olla.
• hengittää syvään usein ja etsiä kauneutta pienistä jutuista.
• olla läsnä hetkissä, ei tuijottaa puhelinta.
• tehdä pieniä askareita, ei liian suuria steppejä.
• Viikatut vaatepinot näyttävät muuten paremmilta kuin vaatekasat.
• ostaa vain ja ainoastaan samanlaisia ja värisiä sukkia.
• Kierrättäminen kannattaa ja vähentää todella huomattavasti kotitalouden jätekuormaa.
• Kynttilöitä on mukava polttaa myös kesällä: kesäillat ja palava tuli = kauneus.

Lempeän rauhallista ja hittaamman puoleista sunnuntaita!