Yritin ensin lähestyä minulle epämieluisinta kuuta, eli marraskuuta laiskotellen mutta sehän ei sovi helposti haikeuteen vaipuvalle luonteelleni. 

Marraskuuta voidaan kai verrata sydänsuruihin. Siihen ei pidä jäädä vellomaan vaan katse eteenpäin ja puuhastelemaan itselleen mieluisia juttuja. Minä olen kutsunut vieraita, tehnyt ruokaa. Siivonnut gangstaräppi taustalla soiden ja juossut lenkkejä ympäri kirkonkylää. Olen hoitanut asioita ja sytytellyt kymmeniä kynttilöitä. Juoksulenkkien lisäksi sykettä on nostanut selkäpiitä karmiva sarja The Haunting of Hill House. Tämä sarja on kummallisesti jäänyt päähän pyörimään useaksi päiväksi, suosittelen tutustumaan jos jännäreistä tykkää. 

Ja kun on sopivasti aktiivinen niin ei aikaakaan niin koko pimeä marraskuu on takana päin ja loppua kohden voi jo aloittaa joulufiilistelyt. Minä ajattelin taittaa jo pian muutaman männynoksan maljakkoon ja ostaa glögiä. Joulutortuista puhumattakaan! 

Lämpöisiä marraskuun päiviä siis teille ja jos mitenkään mahdollista ottakaa joku ihana ihminen kainaloon. 

Dear November. I know all of this is temporary.