Sisustusajatuksia

Minulle oman kodin sisustus on sekoitus tyhjää tilaa, harkittuja huonekaluja ja tärkeitä esineitä. Jokaista kodin kulmaa ei tarvitse eikä edes kannata täyttää. Tyhjät nurkat ovat kauniita ja antavat tilan tuntua. Esineille ikään kuin tilaa hengittää. On tärkeää miettiä, ihan oikeasti istua alas ja antaa ajatus sille mistä oikeasti pidät ja olet aina pitänyt.

Tee itse taidetta. Tai jos näet jotakin kaunista mieti voisitko hyödyntää sitä kotona. Älä kuitenkaan tuki asuintilaasi kaikenlaisella. Minusta taide jolle on annettu tilaa ympärilleen on niin parhaimmillaan.

Hyödynnä luontoa. Luonnonkasveja, oksia, kukkia, kantoja, hedelmiä kulhossa, pähkinöitä ja niin edelleen – nämä kaikki antavat elämää kotiin.

Ja edelleen ehkä se tärkein – älä pelkää tyhjää tilaa ja opi kärsivälliseksi uusien hankintojen suhteen. Jos olet lumoutunut vaikkapa 500 euron hintaisesta tuolista, säästä siihen! Älä osta pakolla vaan aidolla tunteella ja kiinnostuksella. Esteettisyys
ei ole koskaan väärin eikä se ole yhtään sen turhamaisempaa kuin mikään muukaan.

Ja elä. Älä mieti, että sitten kun tai että pitäisi vielä sitä ja tätä.

Minusta on tärkeää muistaa myös olla ja ihmetellä mitä olet saavuttanut jo nyt. Vain olemalla syntyy parhaimmat oivallukset oman kodin tyylin suhteen. Minusta tuntuu, että vain olemalla syntyy muutenkin parhaimmat ajatukset koko elämän suhteen.

Kävele, tuoksuttele, katsele eri kulmista ja vielä vähän laajemmin.

Koti Sisustus

Harvest

Juuri tähän aikaan vuodesta tuntuu, kuin eläisin aikaa uudestaan. Ilmassa leijuu ylikypsyneiden luumujen vieno tuoksu, auringonlaskut ovat tuttuja viime elokuun lopun sävyisiä. Omenat kolahtelevat nurmikolle tuon tuosta.

Viime vuonna tähän aikaan tein muuttoa uuteen kotiin mutta vasta tänä vuonna olen muutaman kerran havahtunut siihen, että minä likka rakennutin tosiaan tämän kaiken yksin. Se tuntuu vieläkin ihan absurdilta mutta samalta todella luonnolliselta juuri minulle. Minä kun olen piirrellyt taloja ja pohjakuvia tulevasta talostani jo ikuisuuden ja piirrän edelleenkin. En usko, että tämä koti jää viimeiseksi projektikseni. Ihmisellä on hyvä olla pieniä (tai vähän suurempia) päämääriä – niitä sanotaan myös unelmiksi.

Mieli on  odottava ja uudistuva. Kaikki on ihan toisin mitä viime vuonna mutta kaikki tuntuu tosi oikealta tänä vuonna. Niin ne asiat vaan järjestyvät ja sitten ymmärtää, että näinhän tämän pitikin mennä.

Nyt on muuten paljon töitä sadonkorjuun suhteen, omenoita on pilvin pimein, päärynöitäkin tulee. Pienessä hyötypuutarhassani kasvaa puolimetrisiä lehtikaaleja, laajalti levinneestä mintusta puhumattakaan. Pilkon, säilön, suljen rasiaan ja palaan niihin taas ensi vuonna. Moikka! 🙂

Everything, in time. 

Koti Piha ja puutarha Sisustus