Ikkunasta pilkottaa jo aika syksyinen näkymä. Vihreä piha on saanut lehtiä pintaan ja lisää tippuu koko ajan. Eihän noita viitsisi millään haravoida pois – miksi jengi ottaa kauheat paineet haravoinnista. Eikö sen voi hoitaa sitten kerralla pois kun kaikki on maassa? Kysyy hän.

Pienet kamut kasvavat kuin sienet sateella…

Siellä ne lepää. Taustalla pilkottaa ehkä tämän kesän viimeiset kukkivat kukat, mitä lie.

Syksy on niin ihana ja rauhoittava.

Minulla alkaa muuten kauan kaivattu kesäloma huomenna, olen niin fiiliksissä! Näen jo itseni istumassa valkoisessa tuolissa viinilasi kädessä, vilttiin kääriytyneenä suunnittelemassa puutarhaan juttuja. Chillax.

/in September…