Terveisiä talolta! Ollaan ihan puhki poikki, mutta mieli tosi raikkaana. Uudesta kodista tulee varmasti tosi kiva, vaikka edessä on tosi paljon hommia. Meillä on nyt siis avaimet sinne ja vanha keittiö (tosi kasari) me melkein jo purettiin. Jos jollain on muuten sellaisille tummanruskeille keittiön lasivitriinioville jotain käyttöä niin laita viestiä minulle!

Purettiin myös vähän seinää ja sen sisään oli piilotettu lehti vuodelta 1984, silloin kun edelliset asukkaat remontoivat keittiötä. Oli jotenkin tosi nostalgista lukea vanhoja juttuja – ihan eri meininki oli silloin. Lehden lay outti paljon selkeempi ja coolimpi vuonna 1984 – mun mielestä. Hassuja juttuja menneiltä ajoilta. Tuntui kummalliselta ottaa lehti seinän kätköistä ja samalla funtsia sitä että joku on sen marraskuun 25.päivänä sinne sujauttanut. Eipä arvannut että vuonna 2012 meikkis sen sieltä sitten löytää.

Niin se aika menee. Ajat ja paikat vaihtuu, ihmiset muuttuu ja muuttaa. Mitähän kaikkea talo on vuosiensa aikana nähnyt ja kuullut. Olen sitä mieltä että joka talolla on sielu.

Ajelin illalla kaupunkiin kerrostalokotiin sadesäässä ja tuumin että kyllä mä taidan olla omakotitaloihmisiä sittenkin. Oli ihanaa olla ihan omassa talossa, se tuntuikin heti niiiin omalta. Sade ropisi ikkunaan, terassilta pääsi suoraan nurmikolle ja puutarha tuoksui kivalta.